Taifuunialueilla 2,6 miljoonaa ihmistä yhä ilman kotia

Evelinda Somo-Oc rakensi miehensä kanssa tilapäisen kodin meren rantaan. He ovat onnekkaita, sillä pian perhe pääsee muuttamaan kunnon taloon.

Historiallisen voimakas Haiyan-taifuuni iski seitsemän kuukautta sitten. YK:n humanitaarisen avun järjestön OCHAn mukaan 2,6 miljoonaa ihmistä Filippiinien tuhoalueilla on vieläkin ilman kunnollista suojaa. Jälleenrakennus ei ole monin paikoin edes alkanut, ja seuraava sade- ja taifuunikausi lähestyy.

 Tuhoalueilla asuvat ihmiset ovat pystyttäneet avustusjärjestöjen tai valtion tuen avulla väliaikaisia rakennelmia tai korjanneet kotejaan siihen pisteeseen, että ne suojaavat sateelta. Väliaikaiset ratkaisut eivät kuitenkaan suojaa myrskyiltä.

Tuhoalueiden ihmiset ovat pystyttäneet väliaikaisia rakennelmia tai korjanneet kotejaan siihen pisteeseen, että ne suojaavat sateelta.

Tuhoalueiden ihmiset ovat pystyttäneet väliaikaisia rakennelmia tai korjanneet kotejaan siihen pisteeseen, että ne suojaavat sateelta.

Suurinta osaa evakuointikeskuksista ei ole korjattu Haiyanin jäljiltä. Tämä tarkoittaa, ettei ihmisillä ole mitään suojaa uusien taifuunien varalta. Lisäksi yli 27 000 ihmistä asuu yhä telttaleireissä, evakuointikeskuksissa tai muissa Haiyanin jälkeen pystytetyissä väliaikaisissa suojissa.

Servando Alliabas (vas.) ja Joel Abeleno rakentavat Samarin saarella taloon nelinurkkaista kattoa, jonka on todettu kestävän kaikkein parhaiten voimakkaita tuulia.

Servando Alliabas (vas.) ja Joel Abeleno rakentavat Samarin saarella taloon nelinurkkaista kattoa, jonka on todettu kestävän kaikkein parhaiten voimakkaita tuulia.

Tilanne on vaarassa johtaa uuteen isoon katastrofiin.

Taifuuni Haiyanin jälkeen Filippiinien valtio julisti ”Build Back Better” (Rakennetaan uudelleen paremmin) -kampanjan. Valtio kanavoi jälleenrakennukseen satoja miljoonia euroja. Tulokset eivät vielä näy.

”Katastrofin jälkeen ihmisillä on oikeus vaatia tukea valtiolta. Heillä on oikeus päästä asumaan turvallisemmille alueille ja kunnolla rakennettuihin taloihin. Vaikka filippiiniläiset ovat sisukkaita ja tottuneita myrskyihin, se ei tarkoita, että valtio saa luistaa vastuustaan”, sanoo Rex RB Reyes Jr, Kirkon Ulkomaanavun kumppanijärjestön NCCP:n (National Council of Churches in the Philippines) johtaja.

Taifuunin jäljiltä kotien virkaa hoitavat yhä telttaleirit. Toukokuun lopussa Taclobanin telttaleirissä syttynyt tulipalo tappoi äidin ja kuusi lasta. Perhe, joka selvisi hengissä taifuunista, joutui kuolemaan telttaleirillä.

20 taifuunia vuodessa

Sade- ja taifuunikausi alkaa Filippiineillä kesä-heinäkuussa. Rankimmat monsuunisateet tulevat nykyisin elokuussa, ja ne varmasti vaikeuttavat rakentamista.

Maassa koetaan vuoden mittaan noin 20 taifuunia, joista noin viisi on tuhoisia. Rajuimmat taifuunit iskevät yleensä marras-joulukuussa.

Maan ilmatieteenlaitos PAGASA ennustaa, että tänä vuonna kehittyy myös El Niño -ilmiö. Se yleensä vähentää sateita, mutta myös tekee trooppisista myrskyistä vaikeasti ennustettavia ja voimakkaampia.

Iloa turvallisesta kodista

Kirkon Ulkomaanavun paikallinen kumppanijärjestö NCCP on onnistunut siinä, mitä Filippiineillä eniten tarvitaan. Järjestö on turvannut taifuuni Haiyanin uhreille uusia turvallisia asuinalueita.

Evelinda Somo-Oc, 35, asuu Ferrerasissa Samarin saarella, joka kuuluu Haiyanin pahiten tuhoamiin alueisiin. Somo-Oc menetti myrskyssä nuorimman lapsensa, kaksivuotiaan pojan.

Meren rannalla sijaitseva Ferrerasin kylä tuhoutui pahoin, ja 548 kyläläistä asuu vieläkin tilapäissuojissa.

Somo-Oc asuu perheineen aivan rannan tuntumassa rakennusjätteestä ja muovipressuista kyhätyssä suojassa. Kaksi tytärtä leikkii rantavedessä muiden lasten kanssa. Lapset yrittävät pyydystää pikkukaloja. Näillä lapsilla ei ole juurikaan leluja.

NCCP-järjestö tekee yhteistyötä paikallishallinnon kanssa. Yhteistyön tuloksena kunta on ostanut mäeltä, kylän takaa, rinnetontin. Sinne, turvalliselle paikalle, nousevat pian talkootyönä uudet talot taifuunissa kotinsa menettäneille.

Taloissa on sementtilattiat, seinien alapuolikin on sementtiä ja yläpuoli vaneria. Nelinurkkaisten peltikattojen on todettu kestävän parhaiten kovia tuulia.

Evelinda Somo-Oc on erittäin iloinen uudesta, turvallisesta kodista.

”Odotan kovasti talon valmistumista. Aion tehdä pihaan kunnon puutarhan.”

Somo-Oc on selvästi synnynnäinen puutarhuri, sillä hänen väliaikainen puutarhansakin tuottaa jo satoa.

Hän on myös taistelija, joka nauraa ja hymyilee ja toteaa, että lastensa vuoksi hänen on pakko selvitä.

Teksti ja kuvat: Ulla Kärki