Renafanmin ammattikoulu Haitissa saa pian uudet tilat

Rose-Marie Delissaint haluaa rakentaa Haitia. Kuva: Marjut Tervola
Rose-Marie Delissaint haluaa rakentaa Haitia. Kuva: Marjut Tervola

Kahden vaneriseinän erottamassa luokkahuoneessa on tiivis tunnelma. Kolmisenkymmentä opiskelijaa tekee muistiinpanoja, kun opettaja Jean Duval Louis piirtää liitutaululle rakennuksen pohjapiirrosta.

Haitin pääkaupungissa, Port-au-Princessä sijaitsevan Renafanmin ammattikoulussa on menossa muuraustyön tunti. Yksi opiskelijoista on Rose-Marie Delissaint, 29.

”Maanjäristyksen jälkeen koin, että haluan opiskella rakentamista. Tätä osaamista täällä tarvitaan”, Delissaint perustelee valintaansa.

Hänen lisäkseen luokassa opiskelee puolisenkymmentä muuta naista. Haitilaisten suhtautuminen perinteisiin miesten töihin on muuttunut tammikuun 2010 maanjäristyksen jälkeen. Myös naiset haluavat opiskella muurausta ja putkitöitä.

Monilla on takana omakohtainen kokemus. Esimerkiksi Delissaintin koti tuhoutui täysin.

”Kaikki meni”, hän sanoo. Onneksi kaikki perheenjäsenet ovat kuitenkin elossa.

Uusi koulu 320 opiskelijalle

Renafanmin koulu vaurioitui pahoin maanjäristyksessä. Sen jälkeen koulu on toiminut raunioissa.

”Tilat ovat ahtaat ja luokissa on kuuma. Vuokranantaja yrittää saada meitä pois”, koulun johtaja Gina Georges sanoo.

Nyt koulussa on meneillään yhtä aikaa kolme oppituntia. Puhe kantautuu vaneriseinien läpi, kun toisella puolen ompelua opiskelevat tytöt piirtävät kaavoja.

Ammattikoulu on saamassa uudet tilat. Kirkon Ulkomaanapu rakentaa uutta rakennusta. Yhteistyötä rahoittavat hollantilaiset avustusjärjestöt (ICCO ja Kerk in Action) sekä paikallinen järjestö.

Uuden koulun on tarkoitus valmistua toukokuussa 2014. Sinne voidaan ottaa noin 320 opiskelijaa. Renafanmissa opiskelu on ilmaista, joten kaikkein köyhimmilläkin on siihen varaa. Kurssit kestävät tavallisesti kuusi tai kymmenen kuukautta.

Vaikka ammattikoulussa on myös miehiä, Renafanm keskittyy alle 30-vuotiaiden naisten ammattikouluttamiseen.

Enemmän kuin koulu

Nadège Michel, 31, opiskelee Renafanmin ammattikoulussa ensi kertaa itselleen ammattia. Hän on putkityön linjalla. Hänellä on kaksi laista 12 vuotias poika ja 1,5 vuotias tytär. Nadège ei ole koskaan ollut töissä eikä hänellä ole ollut aikaisemmin ammattia. Kuva: Marjut Tervola

Nadège Michel, 31, opiskelee Renafanmin ammattikoulussa ensi kertaa itselleen ammattia. Hän on putkityön linjalla. Hänellä on kaksi laista 12 vuotias poika ja 1,5 vuotias tytär. Nadège ei ole koskaan ollut töissä eikä hänellä ole ollut aikaisemmin ammattia. Kuva: Marjut Tervola

”Mielestämme on hyödyllistä tukea naisten koulutusta. Hyvää on myös se, että Renafanm levittää tietoutta ihmis- ja työoikeuksista”, ICCOn ohjelmavastaava Els Hortensius sanoo.

Renafanm saa rahoitusta myös Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskukselta SASKilta, joka maksaa opettajien palkat. Kirkon Ulkomaanapu valvoo koulun rakentamista ja neuvottelee sopimuksista.

Renafanm on muutakin kuin ammattikoulu. Se on yhteisö, joka antaa eri puolilla Haitia asuville maaseudun naisille muun muassa lukutaito-, terveydenhoito- ja ympäristökoulutusta. Yhteisöllä on noin 7500 jäsentä eri puolilla maata.

”Naiset ovat Haitissa niitä, jotka yleensä elättävät perheen”, Georges kertoo.

Suuret suunnitelmat ja kunnianhimoiset tavoitteet

Renafanm perustettiin vuonna 1998. Georgesilla on suuria suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Mikrolainat olisivat kova juttu. Jo nyt naiset ovat säästäneet rahaa yhteiskassaan, josta jokainen voi vuorollaan lainata rahaa pienimuotoisen liiketoiminnan aloittamiseen.

”Kukin on pannut rahaa kassaan sen verran, mitä on voinut. Tavoitteemme on tulla omavaraisiksi”, Georges kertoo.

Takapakkia aiheutti uusi maanjäristys, jossa koulu menetti myös tieto- ja ompelukoneita. Ammattikoulussa käytettävistä materiaaleista, kuten kankaista, koneista, putkista ja työkaluista on jatkuva pula.

”Viemme ompelukoneet kuukausittain huoltoon, koska ne ovat kovassa käytössä. Koneita on kuusi, ja oppilaita 30.”

Opiskelijoiden haasteet eivät lopu valmistumiseen. Yli 80 prosenttia haitilaisista työskentelee epävirallisesti. Usein se tarkoittaa kaupustelua tai muuta itse keksittyä keinoa saada lisätuloja.

Delissaint iloitsee, että vaikeuksista huolimatta opiskelijat ovat tehneet myös käytännön töitä. Esimerkkinä hän näyttää kurssilaisten yhdessä muuraamaa seinää koulun pihalla.

”Olen oppinut paljon. Toivon löytäväni myös työtä”, hän sanoo.

Teksti: Marjut Tervola