Pakolaiskriisi paljasti eriarvoisuuden lisääntymisen

Maailmassa on tällä hetkellä enemmän pakolaisia kuin koskaan ennen, yli 60 miljoonaa. Euroopassa herättiin pakolaisten tilanteeseen syksyllä 2015, kun tänne tulijoiden määrät kasvoivat rajusti. Suurin osa maailman pakolaisista on kuitenkin muualla kuin Euroopassa.

Teksti: Ulla Kärki
Kuvitus: Ella Käyhkö

Merkittävin yksittäinen syy kasvaviin pakolaismääriin on pian kuudetta vuotta jatkuva Syyrian sisällissota. Yli neljä miljoonaa syyrialaista elää pakolaisina maansa ulkopuolella, ja maan sisäisiä pakolaisia on kahdeksan miljoonaa.
Mutta vaikka Syyriaa ei laskettaisi mukaan, pakolaisuus olisi silti maailmanlaajuisesti kasvussa.

Aseelliset konfliktit Afganistanissa, Burundissa, Kongon Demokraattisessa tasavallassa, Somaliassa ja Etelä-Sudanissa ovat ajaneet todella suuria määriä ihmisiä pakoon. Selvä enemmistö uusista pakolaisista on Saharan eteläpuoleisen Afrikan maissa, ei Euroopassa.

Taloudellisesti arvioituna (bruttokansantuotteeseen ja ostovoimaan suhteutettuna) suurinta pakolaistaakkaa kantaa Etiopia, toiseksi tulee Pakistan ja kolmanneksi Uganda. Väestöön suhteutettuna eniten pakolaisia puolestaan on Libanonissa, jossa joka viides maassa oleskeleva on pakolainen.

Suurin määrä pakolaisia yhdessä valtiossa on tällä hetkellä Turkissa, noin 1,8 miljoonaa.

Mikä ajaa lähtemään?

Somaliassa on sodittu 20 vuotta, ja valtio on romahtanut. Eritrean kova diktatuurihallinto ja köyhyys saavat ihmiset jättämään maansa. Afgaanit eivät enää 30 vuoden sotatilan ja väkivaltaisuuksien vuoksi jaksa uskoa maansa tulevaisuuteen ja lähtevät.

Sotien ja konfliktien lisäksi myös ilmastomuutos ja luonnonresurssien hupeneminen aiheuttavat pakolaisuutta.
Ilmastonmuutos lisää ilmasto-olojen ennustamattomuutta, kuivuuskausia ja myrskyjen tuhoja.
Pelkästään merenpinnan nousu voi tulevaisuudessa aiheuttaa kymmenien tai satojen miljoonien ihmisten muuttoliikkeen, kun kodit jäävät veden alle.

60 miljoonaa pakolaista on monien ennusteiden mukaan vasta alkua.

”On hyvä muistaa, että kukaan ei jätä kotiaan mitättömistä syistä, taustalla on aina isoja ongelmia ja surullisia ihmiskohtaloita. Eurooppaan ihmiset tulevat, koska he tietävät, että täällä on turvallisempi ja vakaampi tulevaisuus. Tosiasia on, että reitti pois vaikeista olosuhteista Eurooppaan on nyt löydetty, eikä muuttoliike tule olemaan ohimenevä.  Lähtömaiden olosuhteiden vakauttamiseen ja kehittämiseen tulee panostaa vahvasti, jotta ihmisten ei tarvitsisi jättää kotimaataan”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.

Lisäksi eriarvoistuminen kasvaa sekä maiden sisällä että välillä. Arvostetun Oxfam-järjestön tutkimus paljasti esimerkiksi, että 62 rikkainta ihmistä maailmassa omistaa yhtä paljon kuin vähiten ansaitseva maapallon väestön puolikas yhteensä. Heistä vain yhdeksän on naisia.

Eriarvoistuminen heikentää kehityksen mahdollisuuksia, lisää epävakautta ja osaltaan myös aiheuttaa pakolaisuutta.

Apua pakolaisille

Kirkon Ulkomaanapu auttaa pakolaisia yli kymmenessä  maassa eri puolilla maailmaa.

Esimerkiksi Ugandassa tuetaan koulunkäyntiä pakolaisleireillä, Keski-Afrikassa ja Somaliassa autetaan palaavia pakolaisia pääsemään elämän alkuun ja Myanmarissa annetaan hätäapua maan sisäisille pakolaisille ja paluumuuttajille eri puolilla maata. Jordaniassa tuemme Syyriasta paenneita sekä pakolaisleireillä että paikallisyhteisöissä. Kreikassa, Serbiassa, Unkarissa ja Makedoniassa annetaan hätäapua Eurooppaan saapuneille.
Talvinen sää uuden vuoden ensimmäisinä viikkoina vähensi Eurooppaan pyrkivien pakolaisten määrää. Kreikassa ja Serbiassa toimivat avustustyöntekijät raportoivat pakolaisten joukossa olevan aiempaa enemmän perheitä pienten lasten kanssa.

”Kirkon Ulkomaanapu auttaa siellä, missä apua tarvitaan. Siksi aloitimme viime vuoden syksyllä työn Eurooppaan paenneiden ihmisten auttamiseksi, ja loppusyksystä käynnistimme yhteistyön vastaanottokeskusten kanssa Suomessa”, Alajarva sanoo.

”Se, että teemme työtä myös Euroopassa ja Suomessa ei tarkoita, että Ulkomaanapu pitäisi Euroopan ulkopuolella ja lähtömaissa tehtävää työtä vähempiarvoisena kuin ennen. Tämä työ on itse asiassa entistä tärkeämpää, jotta voimme hallita kasvavaa muuttoliikettä.”

Maailmassa tarvitaan monenlaisia toimia, jotta kaikille ihmisille saataisiin mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Turvallisuus-, talous- ja ympäristöasiat nivoutuvat toisiinsa. Ratkaisut eivät ole helppoja, mutta niitä on välttämätöntä etsiä.

Lähteet: UNHCR Mid-Year Trends 2015, An Economy for the 1 %. Oxfam 2015