Opetuksen kehittäminen Eritreassa alkaa opettajista

”Kun valmistun, haluan auttaa heikommassa asemassa olevia, erityisesti asunnottomia”, sanoo Ariam Yosief (vas). Keskellä Soliana Mebrahtu ja oikealla Sarou Zeru.
”Kun valmistun, haluan auttaa heikommassa asemassa olevia, erityisesti asunnottomia”, sanoo opettajaksi opiskeleva Ariam Yosief (vas). Keskellä Soliana Mebrahtu ja oikealla Sarou Zeru.

Suljetussa Eritreassa on pulaa pätevistä opettajista. Hankalin tilanne on maaseudulla, missä asuu jopa 80 prosenttia maan väestöstä. Suomalaisen koulutusjärjestelmän hyviä puolia voidaan hyödyntää myös Eritreassa.

”Jerrycan, jerrycan”, eli bensakanisteri lapset lausuvat reippaasti opettajan perässä. On meneillään englannintunti kakkosluokkalaisille Sewran ala-asteen koulussa Eritrean pääkaupungissa Asmarassa.

Opettaja näyttää kuvaa kanisterista ja kysyy mikä tässä on. Pikkuiset vastaavat äidinkielellään tigriniaksi.

”Ei vaan jerrycan”, sanoo opettaja kärsivällisesti ja kuoro aloittaa ties kuinka monennen kerran alusta.

Sewran alakoululaisia oppitunnilla.

Sewran alakoululaisia oppitunnilla.

Opetus on Eritreassa yhä hyvin perinteistä. Opettajat kirjoittavat viikkosuunnitelmat ruutuvihkoon, ja seuraavan viikon suunnitelma hyväksytetään rehtorilla perjantaisin. Kouluissa kiertää säännöllisesti tarkastajia, jotka valvovat muun muassa, että opettajat seuraavat suunnitelmaa.

Luokalla voi olla 60 oppilasta. Ammattitaitoisista opettajista on pulaa.

Kaikki Eritrean nuoret käyvät viimeisen kouluvuoden sotilaskoulutusleirillä Sawassa, Gash Barkan maakunnassa. Nuorten tulevaisuus on tiukasti kytköksissä loppukokeissa pärjäämiseen. Opiskelupaikat jaetaan koemenestyksen perusteella. Tähän saakka opettajankoulutukseen on valittu loppukokeissa heikoimmin pärjänneitä. Opettajan ammattia ei ole viime vuosina arvostettu Eritreassa.

Loppukokeita seuraa joko opiskelu tai ase- ja kansalaispalvelus. Eritreaa on kritisoitu jyrkästi käytännössä määrittämättömän pituisesta kansalaispalveluksesta, joka kestää keskimäärin 3–6 vuotta, joskus pidempäänkin. Kansalaispalvelusta perustellaan poikkeustilalla Etiopian sotilaallisen uhan vuoksi.

Eritrea itsenäistyi Etiopiasta 1990-luvun alussa 30 vuoden itsenäisyyssodan päätyttyä. Rajakiistat puhkesivat uudeksi sodaksi 1998–2000. Maata on hallinnut itsenäistymisestä saakka sama puolue ja presidentti Isaias Afwerki.

Arvioiden mukaan Eritreasta saapui vuonna 2016 noin 10 000 turvapaikanhakijaa Eurooppaan. Yhtenä merkittävänä syynä pidetään pitkää kansalaispalvelusaikaa. Epävarmuus tulevasta ajaa nuoret lähtemään.

Eritrea satsaa nyt opettajakoulutukseen

Kirkon Ulkomaanavun ja Eritrean yhteistyön tavoite on kehittää maan opettajakoulutusta ja opetussuunnitelmaa, jotta lapset ja nuoret oppivat tarvittavat taidot menestyäkseen tulevaisuudessa.

Viime syksynä aloittivat ensimmäiset uudella tavalla valitut opettajaopiskelijat. Heidät on valittu hyvän koulumenestyksen ja motivaatiota mittaavan haastattelun perusteella. He suorittavat lukion viimeisen vuoden opettajakoulutuslaitoksella, eivätkä Sawan koulutusleirillä. Kahdessa vuodessa he valmistuvat alakoulun opettajiksi. Parhaat arvosanat saaneilla on mahdollisuus jatkaa opintojaan.

”Opettajan ammatti ei varsinaisesti ollut unelmani. Haaveilin kemian opinnoista. Mutta isäni on opettaja ja juttelin hänen kanssaan. Eritrea tarvitsee opettajia ja ajattelin, että minä voin olla sellainen”, sanoo Ariam Yosief, 18, joka aloitti opinnot ACCEssa viime syksynä.

”Ei ole helppoa luopua unelmistaan, mutta haluan auttaa muita. Olen myös saanut täältä hyviä ystäviä”, hän sanoo.

”Seuraavaksi tarvitaan tutkimusta siitä, miten uusi valintajärjestelmä toimii ja kuinka sen laatua voidaan kehittää”, toteaa Kirkon Ulkomaanavun koulutusasiantuntija Hanna Posti-Ahokas.

Kehitystä ei voi tuoda ulkoa

Eritrean teknologisen instituutin kampus sijaitsee maaseudulla noin 25 kilometrin päässä Asmaran keskustasta. puitteet ovat vaatimattomat: Opiskelijat asuvat parakeissa yliopiston alueella. Tietokoneluokka on, mutta verkkoyhteydet ovat hitaat ja pätkivät.

”Ymmärrämme, että meillä on vielä paljon tehtävää opetuksen kehittämiseksi. Samalla tiedostamme, että voimme tehdä paljon”, sanoo EIT:n opettajakoulutuslaitoksen dekaani Khalid Mohamed (kesk.). Kuvassa myös Zacharias Zemichael (vas.) ja Petros Woldu.

”Ymmärrämme, että meillä on vielä paljon tehtävää opetuksen kehittämiseksi. Samalla tiedostamme, että voimme jo tehdä paljon”, sanoo EIT:n opettajakoulutuslaitoksen dekaani Khalid Mohamed (kesk.). Kuvassa myös Zacharias Zemichael (vas.) ja Petros Woldu.

”Kehitystä ei tapahdu ilman tutkimusta, eikä kehitystä voi tuoda ulkoa”, sanoo EIT:n psykologian laitoksen opettaja ja tutkija Zacharias Zemichael.

”Tällä hetkellä meillä on työn alla mentorointijärjestelmän kehittäminen, sillä kokemusten jakaminen opettajien kesken on tärkeää. Rohkaisemme henkilöstöä osallistumaan työpajoihin ja kehittämään ammattitaitoaan”,  Zemichael kertoo.

Yhteistyö motivoi kehittämään omaa työtään

Eritrea on yksi Afrikan köyhimmistä maista. 40 prosenttia väestöstä asuu maaseudulla usein ilman kunnollisia teitä saati sähköä ja viemäreitä. Vaikka resursseista on pulaa ja sähköt katkeilevat myös opettajankoulutuslaitoksella, kouluttajilta ei puutu intoa itsensä ja koko opettajakoulutuksen kehittämiseen.

”Tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun kommunikoin opiskelijoideni kanssa. Tuntuu siltä, että teen merkityksellistä työtä”, kertoo opettajakouluttaja Amanuel Yosief ACCEsta.

 ”Opiskelijat itsessään ovat resurssi, he tarjoavat myös minulle mahdollisuuden oppia uutta”, toteaa Amanuel Yosief.


”Opiskelijat itsessään ovat resurssi, he tarjoavat myös minulle mahdollisuuden oppia uutta”, toteaa Amanuel Yosief.

Yhteistyö Kirkon Ulkomaanavun kanssa on antanut Yosiefille menetelmiä oman työn kehittämiseen. Työpajat ja yhteiset keskustelut ovat saaneet pohtimaan omaa opettajuutta ja ruokkineet motivaatiota.

”Opetus Eritreassa on hyvin teoriapainotteista. Opetusta tulisi kehittää käytännönläheisempään suuntaan ja löytää yhtymäkohtia opiskelijoiden henkilökohtaisiin kokemuksiin.”

Yosief vieraili lokakuussa Suomessa yhdessä neljän muun opettajakouluttajan kanssa tutustumassa suomalaiseen koulutusjärjestelmään.

”Suomalaiset opettajat olivat motivoituneita ja vastuuntuntoisia, ja sama näkyi lapsissa. Lapset luottivat itseensä ja toimivat itseohjautuvasti. Esimerkiksi englannintunnilla oppilaat saivat itse valita miten halusivat opiskella: itsenäisesti vai ryhmässä”, Yosief sanoo.

Ulkomaanavun yhteistyö Eritrean opettajakoulutuslaitosten ja opetusviranomaisten kanssa on jatkunut nyt kaksi vuotta.

”Odotuksemme olivat hyvin korkealla ja olemme yhä alkuvaiheessa. Resurssikeskus, jonne hankittiin tietokoneita ja kirjallisuutta, on yhteistyön konkreettinen, merkittävä saavutus. Olen toiveikas jatkon suhteen”, toteaa Zemichael.

Mitä Kirkon Ulkomaanapu tekee Eritreassa

  • Kirkon Ulkomaanapu on yksi ainoita kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä joka toimii Eritreassa
  • Opettajakoulutuksen kehittäminen: mm. pedagogiset kahvilat, toimintatutkimus, opetussuunnitelman kehitystyö, Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoisten työ
  • Innovaatiokeskuksen tukeminen
  • Suomalaisten ja eritrealaisten nuorisojärjestöjen dialogin edistäminen
  • Suunnitelmissa on aloittaa myös ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Teksti: Minna Elo
Kuvat: Jukka Gröndahl

Lue lisää