Menestystarina Mogadishusta

Useissa konfliktimaissa työskennelleen Kati Miettusen äiti ei enää yllättynyt, kun tytär viime vuonna ilmoitti muuttavansa Somaliaan. ”Äiti on aina sanonut, että vaikkei hän olisi ehkä Somaliaa valinnut, niin eihän se hänen elämänsä olekaan. Sitä pitää tehdä mikä tuntuu omalta, ja jos tämä työ tekee minut onnelliseksi, niin hän toivoo että saan sitä tehdä”, Miettunen sanoo.
Useissa konfliktimaissa työskennelleen Kati Miettusen äiti ei enää yllättynyt, kun tytär viime vuonna ilmoitti muuttavansa Somaliaan. ”Äiti on aina sanonut, että vaikkei hän olisi ehkä Somaliaa valinnut, niin eihän se hänen elämänsä olekaan. Sitä pitää tehdä mikä tuntuu omalta, ja jos tämä työ tekee minut onnelliseksi, niin hän toivoo että saan sitä tehdä”, Miettunen sanoo.

Juhannuksena Kati Miettunen, 32, istui yksin toimistossaan ja tuuletti.  Keski-Somalian osavaltion ensimmäinen parlamentti oli juuri vannonut virkavalansa.

Tähän hetkeen tiivistyi Kirkon Ulkomaanavun vuosia kestänyt työ, jonka tavoite on rakentaa rauhaa levottomaan ja pirstaloituneeseen Keski-Somaliaan.  Miettunen on luotsannut hanketta projektipäällikkönä Somalian Mogadishussa runsaan vuoden.

Sen aikana on saatu alueen 12 eri klaania istumaan saman pöydän ääreen sopimaan Keski-Somalian hallinnosta. Kesällä alueelle saatiin perustuslaki, parlamentti ja presidentti.

”Toimistomme upea väki teki tämän eteen koko vuoden töitä käytännössä seitsemän päivää viikossa”, Miettunen kertoo.

Miettunen muutti Somaliaan heinäkuussa 2014. Samassa kuussa Keski-Somaliassa keskenään taistelleet klaanit allekirjoittivat asiakirjan, jossa sovittiin uuden osavaltion rakentamisesta.

Tästä oli kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että yhteinen hallinto oli mahdollinen. Monilla klaaneilla oli sisäisiä riitoja. Sovittelutyötä oli tehtävä paitsi klaanien välillä myös niiden sisällä.

”Huhtikuussa alettiin viimein sopia siitä, kuka mitäkin klaania sai uudessa osavaltiossa edustaa”, Miettunen kertoo.

Hänen mukaansa hallinto ja rauha ovat saman kolikon kaksi puolta. Jos yksinkertaisenkaan konfliktin, kuten tieriidan, ratkaisemiseen ei ole olemassa hallinnon tarjoamia kanavia, riitoja ryhdytään ratkoman asein. Siksi hallinnon syntyminen on iso askel kohti kestävää rauhaa.

Miettunen korostaa, että Keski-Somalian osavaltio on somalialaisten, ei kenenkään muun.
”Joskus on parempi sekaantua itse asioihin vähemmän kuin enemmän. Esimerkiksi paikallisen liike-elämän edustajat ovat Keski-Somaliassa aktiivisia ja vaikutusvaltaisia. Ei ole lainkaan huono juttu, jos sai heitä osallistumaan ruohonjuuritason rauhankokouksiin. Avustusjärjestöjen taas voi olla lopulta parempi pysyä poissa.”

”Minä olin se tyyppi, joka nalkutti. Työni oli kysyä, onko tämä ja tuo tehty ja onko näiden kanssa keskusteltu”, Miettunen kuvailee omaa työtään rauhanprosessissa.

Miettunen työskentelee ja asuu samassa piikkilankojen ja muurien ympäröimässä rakennuksessa. Ovella päivystävät aseistetut vartijat. Ulos voi lähteä – panssariautolla. Liikkumisesta pitää tosin sopia 1-2 päivää etukäteen. Arkisesta ostosreissusta markkinoille on turha haaveilla.

”Nopeasti siihen on tottunut, mihin sitä nyt ei tottuisi”, Miettunen sanoo.

Hän on kotoisin pienestä kunnasta Rovaniemen läheltä. Sieltä tie on vienyt töihin Iraniin, Egyptiin, Lähi-itään, Sudaniin ja. Kyynelkaasun haju ja aseiden kumu on tullut tutuksi.

”En usko, että olen saanut tarpeekseni kriisimaista, kun pestini Somaliassa ensi vuonna päättyy. Työ niissä on kiinnostavaa, koska asiat ovat jatkuvassa muutoksessa. Kehitystä on mahdollista saada aikaan paljon.”

Artikkeli on julkaistu Tekoja-lehdessä 3/2015.