Maaprofiili: 40 prosenttia nepalilaisista elää köyhyydessä, perustuslaki puuttuu

Suuri osa nepalilaisita elää karulla ja vuoristoisella maaseudulla, ja maanviljely on edelleen tärkein elinkeino. Kuva: Hannamari Shakya
Suuri osa nepalilaisita elää karulla ja vuoristoisella maaseudulla, ja maanviljely on edelleen tärkein elinkeino. Kuva: Hannamari Shakya

Luonnonmullistuksissa kuolee joka vuosi yli tuhat nepalilaista. Samalla ne imevät suuren osan jo ennestään rutiköyhän valtion bruttokansantuotteesta. Nepal on rankattu neljänneksi niiden valtioiden listalla, jotka kärsivät eniten ilmastonmuutoksesta. Tulevaisuudessa luonnonkatastrofit saattavat haukata jopa kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta.

Nepal on kooltaan vain noin runsas puolet Suomen pinta-alasta. Sen asukasluku on kuitenkin noin 31 miljoonaa.  Suuri osa asukkaista elää karulla ja vuoristoisella maaseudulla, ja maanviljely on edelleen tärkein elinkeino. Kaupungeissa asuu alle 20 prosenttia nepalilaisista. Vaikeakulkuiselle maaseudulle levittäytynyt laaja asutus selittää osaltaan sitä, että lauantaina 25. huhtikuuta tapahtuneen maanjäristyksen vaatimaa uhrilukua on vaikea saada selville.

Perustuslain saaminen viivästynee edelleen

Nepalista tuli tasavalta vasta vuosikymmeniä kestäneen yksinvaltaisen monarkian jälkeen vuonna 2008. Ennen tasavallaksi julistautumistaan 2008 Nepal kärsi lähes vuosikymmenen mittaisesta sisällissodasta. Monarkiaa vastustaneiden kapinallisten ja hallituksen välisissä taisteluissa kuoli YK:n mukaan 12 000 ihmistä ja yli 100 000 joutui pakenemaan kodeistaan vuosina 1996-2006.

Viimeisen kymmenen vuoden ajan Nepal on pyrkinyt saamaan demokraattiset rakenteet toimimaan. Maassa on kuitenkin yhä paljon poliittista kädenvääntöä ja esimerkiksi perustuslaki on edelleen hyväksymättä. On myös esitetty, että Nepal jaettaisiin osavaltioihin etnisten rajojen mukaan. Tämä olisi kuitenkin erittäin vaikeaa maassa, jossa on noin sata eri väestöryhmää. Onkin todennäköistä, että huhtikuun lopun maanjäristys ja sen aiheuttamien tuhojen korjaaminen viivyttää edelleen sekä perustuslain hyväksymistä että hallinnollisia uudistuksia.

Luonnonkatastrofit alituisena uhkana

Se, että Nepalia uhkaa jossain vaiheessa paha maanjäristys, oli etukäteen tiedossa. Nepalin pääkaupunki, ylikansoitettu Kathmandu on ensimmäisenä listalla, joka kuvaa maanjäristyksen todennäköisyyttä ja puutteita siihen valmistautumisessa.Nepalin kartta

Nepal on erittäin altis luonnonkatastrofeille kuten tulville, maanjäristyksille sekä lumi- ja mutavyöryille. Niissä kuolee vuosittain yli tuhat ihmistä. Luonnonmullistusten aiheuttamat menetykset, kuten tuhoutuneet kodit ja pellot uhkaavat myös valtion taloutta. Aasian kehityspankin mukaan luonnonkatastrofit syövät vuosittain noin kaksi prosenttia ennestään köyhän Nepalin bruttokansantuotteesta. Kehityspankin ennusteen mukaan osuus voi nousta vuosisadan loppupuolella jopa kymmeneen prosenttiin. Tämä johtuu siitä, että Nepal kuuluu ilmastonmuutoksesta eniten kärsivien maiden joukkoon. Sitä uhkaa vuorten rinteiden jäätikön sulaminen, mikä aiheuttaa eroosiota ja yhä pahenevia tulvia.  Erityisesti pahenevista luonnonilmiöistä kärsivät köyhän maaseudun asukkaat.

Muutakin kuin Himalaja ja lunta

Maisematurismi kukoistaa Nepalissa. Tunnetuin nähtävyys on tietenkin Himalajan vuoristo ja maailman korkein vuori Mount Everest.  Vaikka matkailu on Nepalissa toiseksi tärkein elinkeino, siitä saadut tulot eivät jakaudu tasaisesti eivätkä riitä elättämään koko väestöä. YK:n mukaan 40 prosenttia kansasta elää köyhyydessä.

Nepal kärsii myös monista ympäristöongelmista, kuten metsien häviämisestä. Tämä johtuu osaltaan siitä, että suurin osa Nepalin väestöstä on riippuvaisia maanviljelystä. Monet raivaavat maatilansa edelleen itse, ja yli puolet tiloista on alle hehtaarin kokoisia.

Yli puolet alle 24-vuotiaita

Merkittävä osa Nepalin väestöstä on nuoria. Noin 55 prosenttia nepalilaisista on alle 24-vuotiaita. Mediaani-ikäkin on vain 23 vuotta. Erityisesti köyhän maaseudun nuoret pyrkivät töihin ulkomaille, varsinkin naapurimaahan Intiaan.

Muuttoinnokkuus on tuonut tullessaan lieveilmiöitä, kuten ihmiskauppaa. Kaikkein huonoimmassa asemassa on maaseutujen syrjitty dalit-vähemmistö. Dalitit ovat käytännössä kastittomia, jotka ovat erityisen alttiita esimerkiksi juuri ihmiskaupalle.

Ulkomainen apu on Nepalille erittäin tärkeää. Lisäksi maa on erittäin riippuvainen kaupasta juuri Intian kanssa.

Ulkomaanavulla Nepalista 30 vuoden kokemus

Kirkon Ulkomaanapu on toiminut Nepalissa vuodesta 1984. Sillä on hankkeita 20 eri alueella maan kaikkiaan 75 alueesta.

Toiminta on keskittynyt maaseudulle ja syrjäisimmille alueille, joissa vähemmistöjen asema on kaikkein heikoin ja avun tarve suurin. Ulkomaanavun maatoimisto sijaitsee Kathmandussa.

Nepalissa Ulkomaanapu on keskittynyt naisten, lasten ja vähemmistöjen elinolojen, elinkeinojen ja oikeuksien parantamiseen. Tärkeitä toiminta-alueita ovat olleet myös ihmisoikeudet, maaoikeudet, ilmastonmuutos, katastrofivalmius, rauhantyö sekä koulutus.

Ulkomaanapu tukee Nepalin syrjittyjä väestöryhmiä, joiden jäsenet ovat aiemmin joutuneet toimimaan esimerkiksi maaorjina. Se tarjoaa syrjitylle daliteille ihmisoikeuskoulutusta sekä painostaa hallintoa kitkemään heihin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia. Ulkomaanapu kouluttaa myös ihmisoikeustarkkailijoita, jotka kannustavat ihmisiä raportoimaan loukkauksista paikallisille viranomaisille.

Teksti: Satu Helin

Lähteet: Country Context analysis of Nepal; Kirkon Ulkomaanapu, CIA World Factbook, BBC, Relief Web