Kuukausi Filippiinien taifuunin jälkeen – Cebun saarella yhä tuhon jälkiä

Tindogin alakoulu kärsi pahoja vahinkoja, kun taifuuni Haiyan iski. Koska lasten paluu kouluun on katastrofin jälkeen äärimmäisen tärkeää, Kirkon Ulkomaanapu keskittyy hätäapuvaiheen jälkeen koulutuksen tukemiseen. Kuva: Ville Asikainen
Tindogin alakoulu kärsi pahoja vahinkoja, kun taifuuni Haiyan iski. Koska lasten paluu kouluun on katastrofin jälkeen äärimmäisen tärkeää, Kirkon Ulkomaanapu keskittyy hätäapuvaiheen jälkeen koulutuksen tukemiseen. Kuva: Ville Asikainen

Ulkomaanavun työntekijät näkivät Cebun saarella yhä tuhon jälkiä. Niistä huolimatta asukkaat ovat ahkeria ja toiveikkaita.

Päivälleen kuukausi sitten Medellinin alueen kylien kaikki päälliköt kutsuttiin kunnantalolle.  Alkoi hätäkokous.

Erittäin voimakas taifuuni oli lähestymässä Filippiinejä. Saarivaltion keskiosassa Cebun saaren pohjoisosassa sijaitseva Medellin sijaitsi myrskyn reitillä.

Ihmisiä täytyi ehtiä varoittaa.

Varoitus meni perille: kun taifuuni Haiyan iski perjantaiaamuna 8. marraskuuta, oli suurin osa ihmisistä ehtinyt paeta kouluihin ja kirkkoihin, joista tehtiin evakuointikeskuksia.

Perheenäiti Ade Y. Dinoy, 36, lähti tyttäriensä Rosanin, 12, ja Ellenin, 7, kanssa meren rannalla sijaitsevasta Tindogin kylästä sisämaahan Our Lady of Assumptionin -kirkkoon.

”Kun näimme tuulen nostattamat korkeat aallot, luulimme että jättiaalto huuhtelee koko kylän mennessään.”

”Meitä pelotti. Lapset itkivät, tuli jano ja nälkä. Rukoilimme, että selviäisimme hengissä”, Dinoy kertaa.

Kunnanviraston työntekijät olivat kokoontuneet kunnantalolle, joukossaan insinööri Rene G. Rosell.

”Myrskyn silmän aikaan tuli hiljainen vaihe. Juoksin kilometrin matkan kotiin, minun oli pakko päästä perheeni luo”, Rosell kertoo.

Myrskyn voimakkain vaihe kesti aamukahdeksasta puoleen päivään. Kun ihmiset uskaltautuivat ulos kirkosta, he näkivät ensimmäisenä pappilan irronneen katon, kaatuneet puut ja ympäriinsä lennelleet kattopellin palaset.

Taifuuni oli repinyt irti myös vastapäisen koulun katon. Sähköt olivat poikki. Tuuli oli kaatanut jopa betonisen vesitornin.

Mistä puhdasta vettä?

Seitsenvuotias Ellen Dinoy hakee juomavettä kirkkojen katastrofiavun vesipisteeltä Tindogin kylässä. Kuva: Ville Asikainen

Seitsenvuotias Ellen Dinoy hakee juomavettä kirkkojen katastrofiavun vesipisteeltä Tindogin kylässä. Kuva: Ville Asikainen

Filippiinit on myrskyjen koettelema maa. Tämän kertaisen taifuunin voimakkuutta ei kuitenkaan kukaan osannut ennustaa. Cebun saarella tuuli syöksyi paikoitellen jopa 305 metriä sekunnissa. Suomessa marraskuussa riehunut Eino-myrsky yltyi 25 metriin sekunnissa.

Cebun saarelle saapui kirkollisten järjestöjen katastrofiavun ACT-allianssin ensimmäinen tiimi kolme päivää myrskyn jälkeen.

Puhtaan veden saaminen määriteltiin avustustyön tärkeimpiin tavoitteisiin. Kirkon Ulkomaanapu on täällä tukenut sisarjärjestönsä Norjan kirkon ulkomaanavun vesiprojektia.

Yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa tiimi määritteli seitsemän kylää, joissa veden tarve oli kaikkein suurin. Ade Y. Dinoyn kotikylä Tindog on yksi kylistä, joissa vesi noudetaan toistaiseksi 5000 litran vetoisesta kumisesta, valtavan uimapatjan näköisestä vesisäiliöstä.

Ilman tankkia ihmiset joutuisivat hakemaan vettä kahden kilometrin päästä kaivosta. Jos kaikki kylän 400 perhettä hakisivat siitä vetensä, kaivo olisi kuivunut aikoja sitten.

Kirkolliset järjestöt ovat jakaneet Cebun saarella veden lisäksi ruoka-apua, telttoja sekä talojen korjauspaketteja.

Pressuja, korjausta, kuivattuja koulukirjoja

Cebun asukkaat olivat onnekkaita: hirmumyrskyn nostattama jättiaalto ei tänne asti yltänyt.  Tuhoista huolimatta tunnelma kylissä onkin apeuden sijaan toiveikas. Ahkeruuden huomaa. Ihmiset tarttuivat toimeen heti myrskyn jälkeen.

Medellinissä koulukirjat on kuivatettu koulujen pihoilla, irronneita kattoja on korjattu väliaikaisesti pressuilla ja raivaustyöt ovat pitkällä.

Joka paikassa näkyy silti yhä kaatuneita aitoja, rakennusjätekasoja sekä polttopuiksi paloiteltuja, kaatuneita puita.

Tien reunassa miehet vetävät kaapelia katuvalotolppaan. Vanha nainen kantaa päänsä päällä suurta oksakimppua. Vastaan tulee sokeriruo’olla lastattu kuormuri: Pohjois-Cebu on merkittävä sokerin tuottaja.

”Sokeriruoko kestää myrskyn, se menee vain hetkeksi lanaan”, insinööri Rene G. Rosell kertoo.

Ade Y. Dinoy arvelee, että menee ainakin vuosi, ennen kuin elämä palautuu jotakuinkin normaaliksi.

”Mutta nyt olen onnellinen puhtaasta vedestä. Ja siitä, että lapseni, mieheni ja minä jäimme kaikki henkiin.”

Jälkiä korjataan vielä vuosia

Kaikki eivät olleet myrskyn iskettyä yhtä onnekkaita kuin asukkaat Cebulla.

Tuulen nostattama jättimäinen aalto vyöryi Filippiinien itäisten saarten yli ja tuhosi esimerkiksi Leyten saarella 200 000 asukkaan Taclobanin kaupungin lähes kokonaan.  Nyt, kuukausi Haiyanin jälkeen, vasta osaan Taclobania on saatu sähköt takaisin. Raivaustyö ja jälleenrakennus kestävät vähintään viisi, useiden arvioiden mukaan jopa kymmenen vuotta.

Useilla alueilla kiirehditään nyt uuden riisisadon kylvämistä. Ilman lupausta uudesta sadosta ruokapula vain pahenee.

Taifuunin jälkeensä jättämät luvut kertovat karua kieltään tuhon laajuudesta: hirmumyrsky vaikuttaa suoraan 14,9 miljoonan ihmisen arkeen. Kodittomaksi jäi 4,1 miljoonaa ihmistä. Tuhoutuneita taloja on 1,2 miljoonaa. Kuolleita on viimeisimpien arvioiden mukaan 5600.

Teksti: Ulla Kärki
Taifuuni jätti myös 600 000 peruskoululaista ilman koulua. Filippiinien hallituksen tavoite on saada lapset takaisin kouluun tammikuun puoliväliin mennessä. Hätäapuvaiheen jälkeen Kirkon Ulkomaanapu tukee koulutusta koko vuoden 2014 ajan.