Kirkon Ulkomaanapu Nepalissa: kohti parempia kouluja

Käsinukkeleikissä opetellaan nimiä ja rikotaan samalla opettajien ja oppilaiden roolijakoa. Leikki sujuu lapsilta paljon opettajia helpommin.

Kirkon Ulkomaanapu ei rakenna Nepaliin ainoastaan väliaikaisia koulurakennuksia maanjäristyksen tuhoaminen luokkahuoneiden tilalle. Samalla kehitetään koko nepalilaista koulujärjestelmää. Tavoitteena on hyvän oppimisympäristön luominen nepalilaisille lapsille.

Teksti: Antti Helin. Kuvat: Kirkon Ulkomaanapu

Katmandulaisessa koulussa on meneillään jotain erikoista. Parikymmentä opettajaa ja oppilasta istuu ringissä, jossa kiertää käsinukke.

Nukke ojennetaan oikealle istuvalle ja samalla pitää sanoa vasemmalla istuvan nimi. Leikki voi kuulostaa helpolta, mutta sitä se ei ole, ainakaan aikuisille. Nimet ja suunnat menevät helposti sekaisin.

Leikkiä seuraa vierestä Juha Valta, Kirkon Ulkomaanavun kasvatusalan neuvonantaja. Hän on vetämässä koulussa opettajien täydennyskoulutusta, jollaisia Ulkomaanapu on järjestänyt Nepalissa maanjäristyksen jälkeen.

Kun leikki alkaa sujua aikuisiltakin, Valta lisää mukaan uuden nuken, joka kulkee vastakkaiseen suuntaan. Ja taas aikuiset ovat vaikeuksissa.

Lopulta rinkiä lähtee kiertämään kolmaskin nukke, jonka käsiin saadessaan pitää huutaa: ”Jippii!”

Viimeistään tässä vaiheessa aikuiset ovat jo aivan solmussa. Lapsilta peli sujuu sen sijaan kuin leikki.

”Tämä on hyvä tapa opetella osallistujien nimiä. Samalla saadaan rikottua opettaja-oppilas-jakoa”, Juha Valta sanoo.

Perässä seuraa monenlaisia muita tehtäviä. Tehdään jakolaskuja papujen avulla ja piirretään mallista mutta niin, että paperia pidetään oman pään päällä.

Kaikilla on hauskaa. Mutta mitä tekemistä tällä on Nepalin maanjäristyksen avustustyön kanssa?

”Maanjäristys ravisteli nepalilaisten sydämiä”

Nepalin maanjäristys ei tuhonnut ainoastaan koteja ja kouluja. Kuten erään katmandulaisen koulun rehtori sanoi: ”Maanjäristys ravisteli myös meidän sydämiämme.”

Tuhoutuneiden koulujen raunioiden alle jäi myös paljon opetustarvikkeita.

Niinpä Kirkon Ulkomaanapukaan ei ole rakentanut Nepaliin ainoastaan väliaikaisia koulurakennuksia tuhoutuneiden luokkahuoneiden tilalle. Ulkomaanavun asiantuntijat ovat myös jakaneet yhteistyössä Unicefin kanssa kouluihin opetusmateriaalipaketteja ja tarjonneet opettajille täydennyskoulutusta maanjäristyksen jälkeiseen elämään.

Opetustarvikkeiden mukana annetaan koulutus niiden käyttämiseen. Juuri sellaisia Juha Valta vetää Kathmandun ja lähiseutujen kouluissa.

Kouluille jaettavat Unicefin materiaalipaketit on pakattu tukeviin metallilaatikoihin. Kirkon Ulkomaanavun vastuulla on pakettien toimittaminen kouluun ja orientoiminen välineiden käyttöön.

Kouluille jaettavat Unicefin materiaalipaketit on pakattu tukeviin metallilaatikoihin. Kirkon Ulkomaanavun vastuulla on pakettien toimittaminen kouluun ja orientoiminen välineiden käyttöön.

”Kierrän paljon kouluissa ohjaamassa opettajia opetusverkon jälleenrakentamisessa. Näytän, mitä kaikkea opetusmateriaaleilla voi tehdä. Samalla esittelen laadukkaampia ja monipuolisempia opetusmenetelmiä”, Valta kertoo.

Uusien opetusvälineiden kuten opettajan oppaiden, viivoittimien, kellotaulujen ja rakennuspalikoiden käyttäminen ei ole niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella: monella nepalilaisella koululla on aiemmin ollut käytössään hyvin rajallisesti jos laisinkaan opettajan oppaita tai opetustarvikkeita välttämättömimpien kynien, vihkojen ja oppikirjojen lisäksi.

Tavarapaketeissa on mukana myös leluja, joita niitäkin voi käyttää opetuksessa monella tapaa, kuten Vallan vetämä käsinukkeleikki osoittaa. Lelut myös piristävät lasten ja nuorten päivää ja vievät ajatukset pois maanjäristyksen muistoista.

Tavoitteena on tehdä kouluista aiempaa turvallisempia, oppilaskeskeisiä opetusympäristöjä.

Apua traumatisoituneille lapsille

Koulutuksen osana Juha Valta opettaa koulujen opettajia havaitsemaan oppilaiden mahdollista psykososiaalisen tuen tarvetta ja reagoimaan siihen oikealla tavalla.

Psykososiaalisella tuella tarkoitetaan eri yhteisössä annettavaa apua: ajatus on, että jo lähipiiri voi antaa paljon tukea katastrofin traumoista toipumiseen. Lähipiiriksi voidaan lukea esimerkiksi oma perhe, kyläyhteisö, koulu kuin lähialueen viranomaisetkin.

”Tärkeää on auttaa opettajia tunnistamaan lasten henkinen pahoinvointi ja käsittelemään sitä lasten kanssa. Näkemään, kenelle riittää yhteisön vertaistuki ja kuka tarvitsee psykiatrista ammattilaisapua”, Valta sanoo.

”Hyvällä lykyllä jokaiseen kouluun saadaan opettajia, jotka osaavat tunnistaa ja auttaa traumatisoituneita lapsia.”

Projektin myöhemmässä vaiheessa Kirkon Ulkomaanavun paikallisen kumppanijärjestön, psykiatriseen tukeen erikoistuneen Centre for Mental Health And Councelling – Nepalin (CMC) ammattilaiset tekevät kartoituksen, missä kouluissa on suurin ammattiavun tarve, ja järjestävät psykiatrista apua tarpeen mukaan.

Miten Nepalin lapset voivat maanjäristyksen jälkeen?

Maanjäristys on jättänyt jälkensä nepalilaisten mieliin. Monet lapset kertovat edelleen pelkäävänsä uusia maanjäristyksiä eivätkä monet haluaisi vieläkään asua sisätiloissa.

Juha Valta kertoo kuitenkin, että hänen kokemuksensa mukaan nepalilaiset ovat selvinneet maanjäristyksestä henkisesti yllättävänkin hyvin olosuhteisiin nähden.

Oppilailla ja opettajilla on molemmilla hauskaa, kun he tekevät Juha Vallan vetämiä harjoituksia.

Oppilailla ja opettajilla on molemmilla hauskaa, kun he tekevät Juha Vallan vetämiä harjoituksia.

”Koulut eivät ole täynnä traumatisoituneita lapsia. Syy on se, että kaikki lapset kävivät läpi saman pelon. Se luo tietyllä tavalla solidaarisuuden ilmapiirin”, Juha Valta sanoo.

”Kaikki kestävät kriisin paremmin, kun se on koettu yhdessä. Koulu toimii luonnollisena vertaistukiverkkona. Totta kai on myös poikkeuksia eli niitä lapsia, joiden perheenjäseniä on kuollut. Heillä on kovempi kriisi. Elleivät oppilaat ja opettajat saa jatkossakin riittävää psykososiaalista tukea, heidän työkykynsä sekä koulumenestyksensä kärsivät varmasti.”

Nepalin koulujen opetuksen tasoa parannetaan

Opettajien täydennyskoulutuksen järjestämisellä on myös kriisiapua pitempiaikaisempi tavoite. Avustustyön osana on avautunut mahdollisuus tehdä Nepalin kouluista aiempaa lapsiystävällisempiä.

”Kyllähän viljasiilossakin voi pitää hyvän koulutunnin, jos opettaja on vain työlleen omistautunut ja valmis myös itse oppimaan. Kysymys kuuluu, miten saadaan opettajat antamaan laadukasta opetusta, mitä he eivät ole välttämättä ennen antaneet”, Valta sanoo.

Nepalin opetuslaitos tapaa olla hyvin vanhanaikainen. Kuri on kova ja raja opettajien ja oppilaiden välillä jyrkkä. Opetuksen painopiste on ulkoa oppimisella, ei itsenäisellä ajattelulla. Sellainen ei ole hyvä oppimisympäristö.

Yhteisillä, luovuutta ja nopeaa reagointia vaativilla leikeillä Juha Valta näyttää opettajille, etteivät lapset eivät ole tyhmiä, vaan monissa harjoituksissa luonnostaan parempia kuin opettajat.

Valta painottaa olevansa Nepalissa vain näyttämässä mallia ja käynnistämässä projektia. Opettajien täydennyskoulutusprojekti jatkuu senkin jälkeen, kun suomalaiset asiantuntijat lähtevät. Pallo annetaan Kirkon Ulkomaanavun kouluttamille kansallisille järjestöille sekä valtion koulujen opettajien kouluttajille läänin opetusvirastossa.

”Tämä tukee kestävyyttä. Vaikka me lähdemme, he jäävät”, Valta sanoo.

Valta uskoo, että opettajien täydennyskoulutuksella on suuri merkitys koko Kirkon Ulkomaanavun Nepalin avustusprojektin suhteen.

”Se on yksi syy, miksi Kirkon Ulkomaanapu on onnistunut Nepalissa paremmin kuin moni muu järjestö. Toisin kuin monella muulla järjestöllä, meidän työmme ei ole vain yhden pilarin varassa”, Valta sanoo.

Väliaikaisten koulurakennusten rakentaminen ja opettajien täydennyskoulutus tukevat toisiaan.

”Oppilaiden tukeminen laadukkaaseen oppimiseen voi onnistua oikein hyvin, vaikka heille rakennettu tilapäinen koulurakennus ei olisikaan täydellinen. Tärkein kysymys on, miten oppilas jaksaa, miten hän voi”, Juha Valta sanoo.

Suomalaisen avun turvin nepalilaisia oppilaita odottaa maanjäristyksen jälkeen toivon mukaan aiempaa parempi oppimisympäristö. Sen vaikutukset kestävät pidempään kuin muutaman vuoden käytössä olevat väliaikaiset koulurakennukset.

Lue lisää