Kasvattaako kehitysyhteistyö pakolaisten määrää?

Kehitys luo vakautta ja mahdollisuuksia maailman heikoimmassa asemassa oleville ihmisille heidän omilla kotiseuduillaan.

Koululainen istuu koulun pihalla. Koululainen istuu koulun pihalla.

Kehitysyhteistyön tavoite on tukea maailman kaikkein köyhimpiä ja heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Työn ytimessä on ajatus siitä, että tukea saavien ihmisten elinolosuhteet heidän omissa kotimaissaan paranevat. Kehitys luo mahdollisuuksia, joita ei ennen ollut.

Kirkon Ulkomaanavun työssä painopiste on tukea laadukasta koulutusta, riittävää toimeentuloa ja rauhaa. Koulutus, toimeentulo ja rauha muodostavat kolmion, joka tukee yhteisön kehitystä ja ihmisten hyvinvointia. Kehitys ja hyvinvointi luovat toivoa.

Jos toivo puuttuu, ihmiset lähtevät herkästi etsimään parempaa elämää muualta, jopa Euroopasta ja Suomesta asti. Syyt toivon menettämisen ja sitä kautta myös pakolaisuuden taustalla ovat moninaisia. Tällä hetkellä maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.

Maailmassa 79,5 miljoonaa pakolaista

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan 79,5 miljoonaa ihmistä maailmassa eli vuoden 2019 lopulla pakolaisena. Se tarkoittaa yhtä prosenttia koko maapallon väestöstä.

Heistä yhteensä 26 miljoonalla oli YK:n pakolaisstatus. Lisäksi 4,2 miljoonaa ihmistä oli jättänyt kotinsa ja kotimaansa hakeakseen turvapaikkaa. Suurin osa maailman pakolaisista, 45,7 miljoonaa ihmistä, oli joutunut jättämään kotinsa ja pakenemaan oman kotimaansa sisällä. Pakolaisista jopa 40 prosenttia on lapsia.

Vaikka media esimerkiksi vuonna 2015 uutisoi “pakolaisvyörystä” Eurooppaan, kolme neljästä maailman pakolaisesta elää entisen kotimaansa naapurimaissa, joissa esimerkiksi kieli ja kulttuuri ovat yleensä lähinnä kotimaan tuttuja elinolosuhteita. Matka naapurimaahan on yleensä myös lyhyempi, riskittömämpi ja halvempi kuin matka kauemmas.

Pakolaisista suurin osa, 85 prosenttia, eli UNHCR:n mukaan vuonna 2019 kehittyvissä maissa. Eniten pakolaisia eli vuonna 2019 Turkissa (3,6 miljoonaa), Kolumbiassa (1,8 miljoonaa), Pakistanissa (1,4 miljoonaa), Ugandassa (1,4 miljoonaa) ja Saksassa (1,1 miljoonaa). Eniten pakolaisina elää syyrialaisia (6,6 miljoonaa), venezuelalaisia (3,7 miljoonaa), afgaaneja (2,7 miljoonaa), eteläsudanilaisia (2,2 miljoonaa) ja Myanmarista paenneita rohingoja (1,1 miljoonaa).

Yleisin syy pakolaisuuden taustalla on aseellinen konflikti tai vaino. Toisaalta myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat aavikoituminen ja kuivuus sekä tulvat ja muut sään ääri-ilmiöt tekevät yhä laajemmista ihmisten perinteisesti asuttamista alueista asuinkelvottomia jo nyt.

Avustustyöntekijä auttaa äiti levittämään patjoja pienten lasten pyöriessä ympärillä.

Kirkon Ulkomaanapu auttaa syyrialaisia pakolaisia.

Lisääkö kehitysyhteistyö pakolaisuutta?

Kehitysyhteistyö ei lisää pakolaisten määrää. Päinvastoin.

Kehitysyhteistyön tarkoituksena on tukea ihmisten elinolosuhteita ja esimerkiksi rauhaa ja sopeutumista ilmastonmuutokseen heidän omalla kotiseudullaan. Kehitysyhteistyömäärärahoilla esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu on mukana rakentamassa ihmisten elinoloissa riittävän toimeentulon turvaaviin ammatteihin opiskelua, paikalliset olosuhteet huomioivia viljelytekniikoita ja tukemassa rauhallisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan vahvistamista.

Kehitysyhteistyön tarkoituksena on tehdä yhteisöistä ja sen ihmisistä omavaraisia ja luoda toivoa siitä, että omaa kotiseutua ja sen kehitystä kannattaa rakentaa. Jos kotona on hyvä olla, sieltä ei tarvitse lähteä maailman ääriin.

Pakolaisellakin on oikeus elämään

Joskus kuulee kysyttävän, mikseivät pakolaisiksi lähtevät ihmiset jää kotimaihinsa rakentamaan kehitystä tai rakentamaan rauhaa. Vastaus on monesti monimutkainen. Nykyaikaiset konfliktit ovat monimutkaisia. Niissä rintamalinjat ovat epäselviä ja vastakkain voi olla useita eri aseellisia ryhmittymiä tai kyseessä voi olla yksipuolinen ja raaka terrori, joka kohdistuu aseettomaan siviiliväestöön. Yhä useammin edes avustusjärjestöillä ei ole pääsyä konfliktin myllerrykseen joutuneille alueille.

Oikeus elämään on jokaisen ihmisen perusoikeus. Siksi jokaisella ihmisellä maailmassa on oikeus paeta esimerkiksi aseellista konfliktia ja vainoa. Kehitys on yleensä mahdollista vasta, kun konfliktit saadaan ratkaistua. Toisaalta kehitys tasapainottaa ja vakauttaa niitä yhteiskuntia, joissa ihmisten on mahdollista kouluttautua ja hankkia itselleen riittävä toimeentulo. Kehitysyhteistyön tuella tällaisia yhteisöjä voidaan auttaa pysymään hyvällä tiellä, mikä pienentää esimerkiksi konfliktin ja pakolaisuuden riskiä. Sillä tavalla kehitysyhteistyö on myös pakolaisuuden ennalta ehkäisemistyötä.

 

Kirjoittaja: Elisa Rimaila

Kuvat: Jari Kivelä, Abu Talib al-Buahya