Humanitaarisen avun päivä: Katso vastaukset viiteen kiperään kysymykseen

Pakolaisten joukossa Serbiaan saapunut poika pitelee avustuksena saamaansa sadetakkia. (Paul Jeffrey)
Pakolaisten joukossa Serbiaan saapunut poika pitelee avustuksena saamaansa sadetakkia. Kuva: Paul Jeffrey/ACT.

19.8. vietetään kansainvälistä humanitaarisen avun päivää. Päivän kunniaksi Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva vastaa viiteen kysymykseen humanitaarisen avun tilasta.

1. Miksi pakolaisten määrä maailmassa kasvaa?

Maailma on nyt siinä tilanteessa, että tarpeet humanitaariseen apuun kasvavat, mutta käytettävissä olevat varat ovat samat tai pienemmät. On surullista, että poliittiset levottomuudet, toisin sanottuna ihmisten aiheuttama hätä on suurin syy, miksi pakolaisia on paljon.

Pakolaisten määrät ovat kasvaneet myös sen vuoksi, että kriisit, kuten Syyrian sisällissota ja Etelä-Sudanin taistelut, ovat pitkittyneet. Tämän takia ihmiset lähtevät leireiltä tai levottomilta alueilta kauemmas etsimään pysyvämpää tulevaisuutta ja parempaa elämää perheelleen ja lapsilleen. Pakolaisten määrän kasvulle ei ole olemassa loppua eikä merkittävää laskua. Globaali maailma tuo mukanaan myös sen, että ihmiset liikkuvat enemmän.

2. Miksi ilmastonmuutos lisää hätäavun tarvetta?

Ilmastonmuutoksen myötä sääolosuhteet ovat muuttuneet ympäri maailmaa. Perinteiset selviytymiskeinot eivät enää toimi, koska esimerkiksi sateet voivat tulla eri aikaan kuin normaalisti tai voimakkaampina kuin ennen, eivätkä ihmiset osaa valmistautua. Tulvat, myrskyt ja kuivuus ovat pahempia kuin aiemmin ja ne ovat lisääntyneet. Toki nykyisin kuulemmekin niistä enemmän eri puolilta maailmaa, mutta ne ovat lisääntyneet myös tilastollisesti.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös niin, että se saattaa murentaa taloudellista pohjaa niissä yhteiskunnissa, joissa on toistuvia luonnonkatastrofeja. Vähenevistä voimavaroista taistellaan. Takaisin jaloilleen nousu on hitaampaa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset linkittyvät ainakin välillisesti poliittisiin kriiseihin. Jos on poliittinen kriisi yhdistettynä hankaliin ilmasto-olosuhteisiin, niin se kärjistää kriisiä ja resurssien jakamista.

3. Väsyykö humanitaarisen työn tekijä koskaan ihmisten hätään?

On inhimillistä, että tulee turhautumisen hetkiä. Erityisesti pitkät poliittiset kriisit tuovat toivottomuuden tunteen. Toisaalta avustustyöntekijä ei voi jäädä siihen suohon, vaan pitää miettiä, miten pystytään auttamaan ihmistä hädän hetkellä parhaiten. On myös hyväksyttävä, että kaikkia ei voi auttaa. Itsestään pitää myös muistaa pitää huolta. Kriisitilanteessa avustusalueella tehdään usein ympäripyöreitä työpäiviä hankalissa olosuhteissa. Välillä pitää levätä, vaikka vaihtamalla työntekijää, jos työtahtia ei voida hidastaa. Rankan työrupeaman jälkeen järjestetään Ulkomaanavussa aina keskustelu, ja myös ammattitukeen työpsykologin kautta on mahdollisuus sekä työjakson aikana että sen jälkeen.

Itselleni antaa voimaa yksinkertaisesti se, että tietää ihmisten saavan apua. Me kaikki varmasti toivoisimme, että jos itse olisi kriisitilanteessa, saisi apua.

4. Onko humanitaarinen työ nykyään vaarallisempaa kuin ennen?

Näkisin, että on. Vaikuttaa siltä, että ei kunnioiteta avustustyöntekijöitä tai avustusjärjestöjä samalla tavalla kuin ennen. Järjestöjen on punnittava riskit ja tarpeet, mekin olemme joutuneet evakuoimaan työntekijöitämme.

5. Mikä on parasta apua katastrofin kokeneelle ihmiselle?

Ensin pitää saada perustarpeet tyydytettyä, eli vettä, ruokaa ja suojaa. Mutta sen jälkeen mahdollisimman nopeasti pitää antaa ”kuokka käteen”, löytää edes jonkinlaiset päivittäiset rutiinit ja saada lapset kouluun. Tärkeää on myös henkisen hyvinvoinnin turvaaminen. Esimerkiksi Nepalissa jo väliaikaiseen koulun pääsy maanjäristyksen jälkeen toi tunteen, että on turvallista, mutta tuellamme koulussa myös pystyttiin käymään läpi vaikeita asioita. Myös koululaisten perheitä pystyttiin tukemaan henkisessä toipumisessa.

Humanitaarinen apu on vain ensiapua. Haasteena on, miten pystytään varautumaan ja valmistautumaan kriiseihin ja lieventämään niiden vaikutuksia. Vain yksi prosentti humanitaarisesta avusta menee varautumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Tarvitaan pitkäjänteisen kehitysavun ja humanitaarisen avun linkittämistä niin, että tähän haasteeseen vastataan kunnolla.

Humanitaarisen avun päivä

YK:n julistaman maailman humanitaarisen avun päivän tarkoituksena on muistuttaa humanitaarisen avun tarpeista, kiinnittää huomiota työn tekijöiden turvallisuuteen ja muistaa avustustyössä menehtyneitä.

worldhumanitarianday.org