Apu sinne, missä ovat heikoimmat ja köyhimmät

Kirkon Ulkomaanavun humanitaarista työtä: kuva on otettu Filippiineillä joulukuussa 2013, kuukausi hirmumyrskyn jälkeen. Dalingding Surin kylässä Cebun saarella Jamilah Mustapha (edessä oikealla) näyttää, kuinka perheteltta pystytetään. Ulkomaanavun tuella ACT-allianssiin kuuluva PDRN-järjestö jakoi telttoja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, kuten kotinsa menettäneille yksinhuoltajille ja vanhuksille. Kirkollisten järjestöjen kansainvälinen avustusverkosto ACT-allianssi on auttanut yli miljoonaa ihmistä tuhoalueilla Samarin, Leyten, Cebun, Panayn ja Negroksen saarilla. Verkoston kautta 430 000 ihmistä on saanut ruoka-apua, 350 000 huopia ja keittiö- sekä hygieniatarvikkeita sisältäviä avustuspaketteja. Kuva: Ville Asikainen
Kirkon Ulkomaanavun humanitaarista työtä: kuva on otettu Filippiineillä joulukuussa 2013, kuukausi hirmumyrskyn jälkeen. Dalingding Surin kylässä Cebun saarella Jamilah Mustapha (edessä oikealla) näyttää, kuinka perheteltta pystytetään. Ulkomaanavun tuella ACT-allianssiin kuuluva PDRN-järjestö jakoi telttoja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, kuten kotinsa menettäneille yksinhuoltajille ja vanhuksille. Kirkollisten järjestöjen kansainvälinen avustusverkosto ACT-allianssi on auttanut yli miljoonaa ihmistä tuhoalueilla Samarin, Leyten, Cebun, Panayn ja Negroksen saarilla. Verkoston kautta 430 000 ihmistä on saanut ruoka-apua, 350 000 huopia ja keittiö- sekä hygieniatarvikkeita sisältäviä avustuspaketteja. Kuva: Ville Asikainen

Kirkon Ulkomaanapu on yksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyöjärjestöistä. Ulkomaanavun vuoden 2013 tulot olivat yli 30 miljoonaa. Mistä miljoonat tulivat ja mitä niillä saatiin aikaan?

Kirkon Ulkomaanavun toiminnassa näkyy vahvasti kirkko. Aiemmin järjestö työskentelikin Suomen luterilaisen kirkon alla. Nyt Kirkon Ulkomaanavun säätiö toimii itsenäisesti. Toiminnan päätavoite on pitkäjänteisen kehitysyhteistyöavun antaminen kaikkein köyhimmille.

”Kirkon diakoniatyön periaatteiden mukaisesti apua viedään sinne, missä hätä on suurin”, toteaa Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen.

Raha toimintaan tulee monesta lähteestä. Rahoituksesta yli 50 prosenttia tulee kotimaasta: kirkolta, seurakunnilta ja yksityishenkilöiltä. Valtion osuus rahoituksesta oli viime vuonna noin 40 prosenttia. Lisäksi Ulkomaanapu saa tuloja muun muassa kansainvälisiltä rahoittajilta.

”Toiminnan tuottoja ja kuluja tarkasteltaessa on otettava huomioon myös se, että määrättyihin kohteisiin kerättyjä varoja ei välttämättä käytetä keräysvuotena. Esimerkiksi koulurakentamiseen vuonna 2013 kerätyt varat otetaan käyttöön 2014”, Antti Pentikäinen muistuttaa.

Varainhankinnassa ideat sinkoilevat

Ulkomaanapu harjoittaa aktiivista varainhankintaa myös itse. Varainhankintajohtaja Ritka Heino paljastaa, että kun uutta keräystä ryhdytään miettimään, ei ideoista ole pulaa.

Varainhankintakampanjoiden toteuttaminen perustuu ennakointiin ja laskemiseen: tuotto-odotukset ja mahdolliset riskit ennakoidaan. Kampanjat myös testataan pilottiprojekteilla.

Kirkon Ulkomaanavun varainhankinnan tuotot vuonna 2013.

Kirkon Ulkomaanavun varainhankinnan tuotot vuonna 2013.

Heino kiittelee sitä, että mediat ovat olleet mukana hyväntekeväisyystyössä. Ne tarjoavat ilmaista ilmoitustilaa, alennuksia mainoksiin sekä vapaaehtoisvoimia avuksi.

Tiedon ja kokemusten vaihto muiden järjestöjen kanssa antaa viitettä siitä, millainen varainhankinta toimii.

”Kokoonnumme syksyisin kansainväliseen varainhankinnan seminaariin Hollantiin. Siellä pidetään workshopeja, jossa vertaamme tietoja ja vaihdamme kokemuksiamme”, Heino kertoo.

”Näen varainhankintatyön positiivisena ja innovatiivisena”, hän toteaa.

Apua kaikkein heikoimmille

Ulkomaanapu on määritellyt kolme pääteemaa toiminnalleen.  Työllä ja avun kohdentamisella halutaan edistää rauhaa, koulutusta sekä toimeentuloa.

Avustustyötä tehdään monella mantereella. Kaikkea toimintaa ohjaa sama periaate: tavoite on auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia – sodasta, nälästä, köyhyydestä ja väkivallasta kärsiviä.

Kaikki toiminta tähtää pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön. Hankkeet suunnitellaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tyypillisiä hankkeita ovat esimerkiksi luku- ja ammattitaidon opetus, pienyrittäjyyden tukeminen, oikeuskoulutus, terveydenhuollon parantaminen sekä konfliktien ja nälänhädän torjuminen. Tärkeä tavoite on toimia niin, etteivät kovia kokeneet syrjäydy yhteisöstään tai yhteiskunnasta.

Joka vuosi budjetista varataan tietty osuus myös mahdollisiin katastrofeihin.

”Vahvan verkostomme myötä pystymme toimimaan katastrofitilanteissa hyvin nopeasti. Avustustyömme Filippiinien taifuunikatastrofissa on tästä tuore esimerkki”, toteaa Ulkomaanavun kansainvälisen työn johtaja Tomi Järvinen.

Kuka saa apua, jääkö joku ilman?

Avustuspäätökset tehdään Kirkon Ulkomaanavun hallinnossa. ”Päätöksiä varten käytössämme on valmis sapluuna, jonka pohjalta toimimme”, valottaa Tomi Järvinen.

Ulkomaanavun katastrofipäivystys on hälytysvalmiudessa ympäri vuorokauden kaikkina päivinä vuodessa.

”Koska avustuskohteessa on yleensä monta isoa ongelmaa samaan aikaan, päätöksenteko lähtee siitä, millaiseen työhön ja apuun keskitymme. Sen jälkeen mietimme, ketkä ryhtyvät toimeen.”

Sekä avustuskohteiden valitsemiseen että kenttätyöhön tarvitaan taitavien asiantuntijoiden verkosto. Ulkomaanavun verkostossa on useita eri alojen asiantuntijoita, kuten viestinnän ammattilaisia, opettajia, teologeja, rauhanneuvottelijoita, tulkkeja, rakennustekniikan ammattilaisia sekä infrastruktuurin ja logistiikan tuntijoita.

Strategiansa mukaisesti Ulkomaanapu tekee työtä maissa, joissa isot kansainväliset järjestöt eivät välttämättä toimi. Perimmäinen ajatus on puolustaa kaikkein heikoimpia, joita kukaan muu ei auta.

”Ihan kaikkia emme kuitenkaan pysty auttamaan”, Järvinen myöntää. ”Humanitaarinen työ on silti erittäin mielenkiintoista ja palkitsevaa.”

”Käytännössä työ on koko ajan mielessä, vapaa-ajallakin”, Järvinen toteaa. Saman myöntää Antti Pentikäinen.

”Työ arvottaa oman elämänkin eri mittakaavaan. Omat asiat eivät ole suurimpia ongelmia.”

Kehitysyhteistyö kysyy ammattitaitoa

Kuinka suuri osa avustusjärjestölle annettavista lahjoituksista menee perille, ja kuinka iso osa rahasta uppoaa hallinnollisiin kuluihin – kysymys nousee keskusteluissa säännöllisesti pintaan.

”Hallinnollisten kulujen osuus menoista vaihtelee eri vuosina 15-18 prosentin välillä. Täytyy huomioida, että maatoimistojen kulut ovat näissä prosenttiluvuissa mukana”, sanoo Antti Pentikäinen.

”Toki voimme lähettää tuhat euroa kirjekuoressa kehitysmaan ihmisille, mutta onko se oikea tapa tehdä tätä työtä”, Tomi Järvinen kysyy.

”Miten voisimme tehdä tätä tärkeää työtä ilman asiantuntijoita ja toimivaa organisaatiota”, huomauttaa myös Ritka Heino.

Pentikäinen korostaa, että kestävällä tavalla tehty auttamistyö kuuluu Ulkomaanavun perusperiaatteisiin.

Varojen käytön huolellinen raportointi on oleellinen osa järjestön työntekijöiden arkea. Poliisihallinto valvoo toimintaa, jolle on myönnetty keräyslupa. Rahoittajat vaativat tarkat selvitykset rahan käytöstä. Lisäksi raportointia tarvitaan sisäiseen valvontaan sekä toiminnan laadun ja tehokkuuden kehittämiseen.

Tarkastaja tutkii tilit ja kulut

Kirkon Ulkomaanapu pyrkii toiminnassaan läpinäkyvyyteen ja myös tiedottaa työstään avoimesti. Ulkomaanavun verkkosivuilla on paljon tietoa niin rahoituksesta kuin varojen käytöstä kohdemaissa.

Järjestössä työskentelee myös sisäinen tarkastaja, joka käy säännöllisesti läpi eri yksiköiden tilit, toimintamallit ja hallintotavat. Tarkastaja kiertää tutkimassa nämä asiat myös paikan päällä aluetoimistoissa eri puolilla maailmaa.

Kirkon Ulkomaanavun toimintamenot alueittain vuonna 2013.

Kirkon Ulkomaanavun toimintamenot alueittain vuonna 2013.

Ulkomaanavulla on vahvat verkostot kumppanijärjestöihin eri puolille maailmaa. Ulkomaanapu kuuluu maailmanlaajuiseen ACT Alliance -järjestöön, jossa on mukana yli 140 kirkollista järjestöä ympäri maapalloa.

ACT Alliance -järjestön päämajassa Genevessä avuntarve koordinoidaan esimerkiksi katastrofien hetkellä eri kohteiden välillä. Tavoite on, että annettava apu jakautuu mahdollisimman tasaisesti ja tarkoituksenmukaisesti: kaikkien järjestöjen ei kannata avustaa samaa kohdetta samalla tavalla.

Mitä uutta 2014?

Ulkomaanapu toimii tällä hetkellä Guatemalassa, Hondurasissa, Haitissa, Kosovossa, Syyriassa, Libanonissa, Palestiinalaisalueilla, Jordaniassa, Nepalissa, Myanmarissa, Kambodzhassa, Sierra Leonessa, Liberiassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Etelä-Sudanissa, Somaliassa, Ugandassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Angolassa, Keniassa, Zimbabwessa ja Mosambikissa. Kaikki nämä ovat valtioita, joissa osa kansalaisista elää kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa.

Ulkomaanavulla on ollut aiemmin jopa yli viisikymmentä hankekohdetta. Määrää on vähennetty, jotta resurssit kohdistuvat tehokkaammin. Uusin hankemaa on Myanmar, jossa parhaillaan kartoitetaan tulevia avustushankkeita.

Teksti: Sofia Flygare