Pakolaiset ovat tulleet Eurooppaan jäädäkseen – Ulkomaanapu rakentaa toiveikasta tulevaisuutta Kreikassa

Dimitrionin koulutuskeskuksen ohjaaja tekee lapsille päähineitä ilmapalloista. Seinällä näkyy kreikkalaisten lasten ja pakolaislasten viestittelyä. Lapset ystävystyivät kesällä, mutta koulun takia ryhmät käyvät nyt eri aikoihin koulutuskeskuksessa, ja kuulumisia vaihdellaan lapuilla. Kuva: Ville Nykänen

Kreikassa asuu noin 14 000 kouluikäistä pakolaista, joiden tulevaisuus riippuu heidän mahdollisuuksistaan koulutukseen. Kirkon Ulkomaanavun työ tavoittaa heistä jopa 15 prosenttia.

Teksti: Erik Nyström

Lentokoneita. Ihmisiä tarpomassa vuorten ympäröiminä. Veneitä ja myrskyisää merta.

Piirustukset Dimitrionin valoisassa koulutuskeskuksessa ovat kuin toisesta todellisuudesta. Lämpimän aurinkoisena päivänä isossa omakotitalossa raikuu lasten nauru, kun heidän opettajansa Anastasia Migka asettaa lapsia jonoon. Ulkona jonosta lähdetään vuorotellen kuljettamaan jalkapalloa temppuradalla.

Sisätilojen piirrokset ja maalaukset paljastavat kokemuksia, joita lapset yrittävät jättää taakseen. Tämä ryhmä on Migkan mukaan erityisen vilkas ja tarvitsee paljon liikuntaa päästääkseen höyryjä.

”Kun pyydän heitä piirtämään jotakin paperille, useimmat raapustavat siihen pommeja, lentokoneita tai vaikkapa Syyrian lipun”, Migka sanoo.

Kaksi vuotta poissa koulusta

Kirkon Ulkomaanapu aloitti toimintansa Kreikassa keväällä 2016. Silloin Euroopan maat sulkivat niin kutsutun Balkanin reitin muualle Eurooppaan ja 60 000 pakolaista jäi Kreikkaan.

fudista

Lapset pelaavat jalkapalloa Dimitrionin pihalla. Taustalla seuraa opettaja Anastasia Migka. Kuva: Erik Nyström

Pakolaisuus on hajottanut lukuisia perheitä. 13-vuotias Muaz saapui vanhempiensa kanssa Kreikkaan Syyrian Damaskoksesta viime vuoden maaliskuussa. Hänen neljä veljeään asuu Ruotsissa. 9-vuotiaalla Shamilla on puolestaan Saksassa Khalid-niminen veli, jota hän ei ole nähnyt vuoteen.

Ulkomaanavun tukemassa Dimitrionin koulutuskeskuksessa he ovat saaneet purkaa kokemuksiaan piirtämällä ja harrastamalla urheilua tai musiikkia. Lapset harjoittelevat myös kieliä ja innostuvat oppimastaan.

”Pidän erityisesti englannista, mutta opin myös kreikkaa, jotta voisin jäädä tänne”, Sham sanoo.

Pakolaisista noin kolmasosa on kouluikäisiä lapsia, jotka ovat olleet keskimäärin kaksi vuotta poissa koulusta. Jotkut eivät Migkan mukaan ole oppineet pitämään edes kynää kädessään.

Noin puolet pakolaisista on paennut Syyriasta. Toiseksi eniten tulee Afganistanista ja kolmanneksi Irakista. He tarvitsevat tukiopetusta, jotta he pystyisivät kirimään menetettyjä kouluvuosia, Ulkomaanavun Kreikan-toimiston johtaja Antti Toivanen sanoo.

”Koulu ja muut aktiviteetit lapsille luovat myös turvaa arkeen ja toivoa elämään”, hän painottaa.

Opiskelu pitkän tähtäimen ratkaisu

Kreikkalaiset koulut ovat syksyllä alkaneet ottaa vastaan pakolaisia iltapäiväkouluun. Ulkomaanavun rahoittama toiminta pohjustaa paluuta kouluun ja tukee oppimista erilaisilla aktiviteeteilla. Toimintaa järjestetään koulutuskeskuksissa ja muissa tilapäisissä tiloissa sekä kaupungeissa että pakolaisleireillä.

Hankkeita toteuttavat käytännössä Ulkomaanavun kumppanit, Kreikan ortodoksikirkon avustusjärjestö Apostoli ja kansalaisjärjestö Elix. Molemmat ovat Kreikan tunnetuimpia avustusjärjestöjä.

”Työ tavoittaa noin 15 prosenttia kaikista maahan saapuneista pakolaislapsista”, Toivanen sanoo.

Ulkomaanavun toiminta ulottuu myös vaikeimmin tavoiteltaville nuorille. Estian nuorisokeskuksessa Ateenassa asuu Kreikkaan yksin saapuneita alaikäisiä poikia. Keskukseen mahtuu kerrallaan toistakymmentä ihmistä ja vuoden 2016 aikana kerrostalossa yöpyi yli viisisataa nuorta.

Useimmat jäävät vain muutamaksi päiväksi – ainakin alkuvuonna, kun rajojen yli vielä pääsi, kertoo keskuksen psykologi Aeiki Chaltzid. Toiset jäävät pitempään odottamaan esimerkiksi turvapaikkahakemuksen käsittelyä tai perheenyhdistämistä ja keskus tarjoaa turvallisen ympäristön. Nuoret saavat tukiopetusta ja oppivat kantamaan vastuuta pitämällä huolen keskuksen siivouksesta ja muista askareista.

”Nämä nuoret ovat syystä tai toisesta olleet vaarassa kotimaassaan. Moni on menettänyt perheenjäseniään sodassa tai pakomatkalla, ja nyt heidän pitää oppia taas luottamaan toisiin”, Chaltzid kertoo.

Pakolaistilanne koettelee yhä Kreikkaa. Maan pohjoisosissa ihmisiä asuu yhä huomattavan kurjissa olosuhteissa, esimerkiksi teltoissa keskellä talvea. Koulutus parantaa kuitenkin tilannetta pitkällä tähtäimellä sekä pakolaisten että koko Euroopan osalta, Toivanen kertoo.

”Meidän pitää lähteä siitä, että suurin osa näistä ihmisistä todennäköisesti jää Eurooppaan, ja siksi tukea heitä tulemaan osaksi eurooppalaista yhteiskuntaa”, hän sanoo.

”Koulutuksella emme välttämättä pysty parantamaan heidän tilannettaan tällä minuutilla. Voimme kuitenkin vahvasti parantaa heidän mahdollisuuksia viiden tai kymmenen vuoden päästä.”

Tue Kirkon Ulkomaanavun työtä Kreikassa lahjoitussivullamme tai lähettämällä viesti APU numeroon 16499 (20e).

Estian nuorisokeskus Ateenassa antaa yksin saapuneille pakolaisille turvaa rankan ja vaarallisen matkan jälkeen. Estiassa nuorilla on lisäksi mahdollisuus oppia esimerkiksi matematiikkaa, fysiikkaa ja kieliä.

Estian nuorisokeskus Ateenassa antaa yksin saapuneille pakolaisille turvaa rankan ja vaarallisen matkan jälkeen. Estiassa nuorilla on lisäksi mahdollisuus oppia esimerkiksi matematiikkaa, fysiikkaa ja kieliä. Kuva: Ville Nykänen