Pakolaisleiri sai puutarhan

Syyrian sota alkaa jo väsyttää avun  lahjoittajia maailmalla, mutta vielä enemmän se väsyttää leireille sijoitettuja pakolaisia.

Tilapäisiksi aiotut leirit Jordanian pohjoisosassa ovat muuttumassa pysyviksi asuinpaikoiksi. Vuonna 2012 perustetulla Zaatrin pakolaisleirillä on jo oma hallinto, turvallisuusjoukot, sairaaloita, kauppoja ja maasta polkaistu  ”Champs-Élysées”; hökkeleiden reunustama kuoppainen kauppakuja. Avustusjärjestöt tarjoavat omilla aidatuilla tonteillaan koulutusta ja erilaisia aktiviteetteja leirin asukkaille. Reilun kolmen neliökilometrin alueella aitojen sisällä asuu 83 000 ihmistä alkeellisissa oloissa. Asukasluvultaan sitä voi pitää Jordanian Kouvolana.

Nyt vuoden ajan toimineella Azraqin pakolaisleirillä on asukkaita saman verran kuin Kauhavalla tai Loimaalla ja kasvunvaraa  Jyväskyläksi asti. Telttojen sijaan ihmiset asuvat pelkistetyissä metallimökeissä.

Järkevää tekemistä leireillä on vain vähän ja syrjäinen sijainti autiomaassa vaikeuttaa  yhteyksiä ulkomaailmaan. Tyhjin käsin paenneet ihmiset ovat ulkopuolisten avustusten armoilla, sillä he pääsevät leirien ulkopuolelle vain lupamenettelyn kautta ja painavasta syystä. Joidenkin jordanialaisten tuntema huoli työpaikkojen rohmuajista on siis tässä tapauksessa turha.

Muutamat yrittäjät ovat jo ryhtyneet toimeen, kuten Champs-Élysées –rännissä rönsyilevien kojujen kauppiaat tai  se entinen putkiasentaja, joka perusti Zaatriin ensimmäisen polkupyörävetoisen pizzataksin.

Paikallisen sanomalehden Jordan Timesin kolumnisti  Yusuf Mansur on ehdottanut tekstiilitehtaan perustamista Zaatrin leirin yhteyteen. Näin pysähtyisi  meneillään oleva  jordanialaisen  tekstiiliteollisuuden valuminen Egyptiin ja syyrialaisten  osaaminen tulisi hyötykäyttöön. Leirien asukkaat saisivat kipeästi kaipaamaansa työtä, tuloja ja sitä kautta elämänsä taas hallintaan. Tämä hyödyttäisi  myös  Jordaniaa, jonka  taloutta eri naapurimaiden pakolaistulvat ovat riuduttaneet  jo vuosikymmeniä.

Uusia alkuja. Kuva: Taina Värri

Uusia alkuja. Kuva: Taina Värri

Muitakin kasvumahdollisuuksia on. Kirkon Ulkomaanapu aloitti helmikuussa Azraqin leirillä viljely- ja kierrätyshankkeen. Suomesta lahjoituksena saatu multa, muutama puutarhamyymälästä hankittu kukka ja kaksi mansikkaa otettiin hiekkapölyn keskellä hellyydellä ja hartaudella vastaan. Kierrätyspajassa mehukanisterit ja muovipullot muuttuivat ruukuiksi ja amppeleiksi.

Hanke huomattiin myös leirin johdossa. Leirin jordanialainen urakoitsija lahjoitti tontille kunnollisen kasvihuoneen, jonne kurkut, retiisit, kesäkurpitsat ja tomaatit pääsevät kasvamaan. Ulkomaanavun Lähi-idän aluetoimisto valmistelee nyt selvitystä, joka  tulevaisuudessa voi auttaa myös muita toimijoita luomaan vastaavia hankkeita. Suunnitelmissa on  muun muassa vihannesten ja hedelmien jatkojalostus ja myynti  leirin markkinapaikalla.

Leirin vapaaehtoiset puutarhanhoitajat saavat työstään pientä rahallista korvausta. Toiminnan tuottama bonus, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi , on siihen verrattuna satakertainen.

Miltä kukka tuoksuu? Kuva: Taina Värri

Miltä kukka tuoksuu? Kuva: Taina Värri

Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun Jordanian toimistossa työskentelevä vapaaehtoinen viestinnän asiantuntija.

Kirjoittaja

Taina Värri