Yhteisvastuukeräyksen tuotto meni viisi vuotta sitten Haitiin. Kirkon Ulkomaanapu rakensi Haitiin 11 pysyvää koulurakennusta ja 340 väliaikaista luokkaa. Tänään 20 000 lasta saa käydä koulua suomalaislahjoittajien ansiosta. Rehtori Jean Ginette Louis ja Kirkon Ulkomaanavun projektikoordinaattori Mackendy Jeaunay ovatkin saapuneet kiittämään suomalaisia viiden vuoden takaisista lahjoituksista.

Abeilles d’Aspamin koulun rehtori Jean Ginette Louis ja Kirkon Ulkomaanavun projektikoordinaattori Mackendy Jeaunay muistavat hyvin, miten viisi vuotta sitten Haitissa järisi. Tuho oli valtava, 220 000 ihmistä menetti henkensä ja yli 1,5 miljoonaa kotinsa. Nyt rehtori Ginette ja Mackendy ovat saapuneet Suomeen Haitin maanjäristyksen vuosipäivänä. Yhteisvastuukeräyksen tuotto menee tänäkin vuonna Haitiin, ja kaksikko haluaa kertoa suomalaisille, mitä lahjoitusrahoilla on saatu aikaan.

Prosentit kadoksissa

Kovin hyvin ei haitilaislapsilla mene.

”Ehkä 50 prosenttia lapsista on koulussa, vaikka meillä on yleinen oppivelvollisuus. Tämä on silkka heitto, sillä kukaan ei tiedä totuutta. Vaikka hallitus sanoo jotain, siihen ei voi luottaa. Todellisuus on kovaakin kovempaa”, kertoo rehtori Ginette vakavana. Viralliset luvut kertovat, että noin 80 prosenttia haitilaislapsista aloittaa alakoulun.

”Tuo on tosiaan pelkkä heitto”, naurahtaa koordinaattori Mackendy vierestä, ei katkerana, vaan ilkikurisesti. Vaikka vieraat tulevat yhdestä maailman köyhimmistä maista, huumori on luonnonvara, joka onneksi kukkii äärimmäisestä köyhyydestä huolimatta.

”Totuus on, ettei kukaan tiedä totuutta. Maa on edelleen kaaoksessa,” Mackendy kuvailee.

Kädestä suuhun

Rehtori Ginette kuvailee, miten viikon alussa ei voi kaavailla mitä viikon lopussa tapahtuu. Koulussakin eletään päivästä päivään, kädestä suuhun. Se ei ole ihme, sillä yli puolet haitilaisista ansaitsee alle dollarin päivässä. Työttömyys on kymmenmiljoonaisessa väestössä sääntö, ei poikkeus.

”Työttöminä on 80 prosenttia aikuisväestöstä”, pudottelee Mackendy.

Pienen valonpilkahduksen kaaokseen luo se, että Haitissa on 11 pysyvää suomalaisvaroin rakennettua koulua sekä 340 väliaikaista koululuokkaa. Yhteensä 20 000 lasta saa suomalaisten ansiosta käydä koulua turvallisissa tiloissa.

Pulaa on kuitenkin niin koulutetuista opettajista kuin koulurakennuksista. Myös ruoasta ja hygieniasta olisi huolehdittava. Pientenkin oppilaiden koulumatkan ovat pitkiä ja rasittavia: useita kilometrejä jalan.

”Oppilaan älyllinen taso laskee, jos hänellä ei ole varaa syödä koulupäivän aikana”, kertoo rehtori Ginette topakkana.

Tarjolla on kalliita yksityiskouluja: peräti 80 prosenttia maan kouluista on Mackendyn mukaan yksityisiä. Niiden lukukausimaksuihin eivät kuitenkaan tavallisen tallaajan varat riitä.

Suomi haitilaissilmin

Molemmat odottavat kovasti näkevänsä vierailunsa aikana suomalaiskouluja.

”Luulen, että lapset ovat yksi kuriton lauma, ihan niin kuin meillä Haitissa”, Ginette kuvailee.

Mackendy opponoi jälleen.

”Olen eri mieltä. Olen ymmärtänyt, että suomalaiset ovat haitilaisia pidättyväisempiä, he eivät päästä itseään valloilleen”, Mackendy hekottelee.

Suomalaisosaaminen koulutusasioissa kiinnostaa, erityisesti pedagogiset tuulet sekä koulutusjärjestelmä. Kylmän ilmaston lisäksi vieraita lähinnä huolestuttaa, ehtivätkö he lyhyen vierailunsa aikana omaksua kaiken kiinnostavan. Niin moni asia kotona on toisin.

Toivonpilkahdus tulevaan

Onko Haitin tilanteessa mitään toivoa?

Sekä Mackendy että rehtori Ginette pitävät lupaavana sitä, että tietoisuus koulutuksen tarpeellisuudesta on sentään kasvussa. Se on yksinomaan kansainvälisen avun ansiota.

”Yleensä vanhemmat pistävät vain yhden lapsistaan kouluun. Muut halutaan pitää kotona auttelemassa. Mutta suunta on hitaasti muuttumassa”, kertoo Mackendy.

Rehtori hyrisee sopusointuisasti ja molemmat ovat kerrankin tismalleen samaa mieltä.

”Kun vanhemmat valitsevat koulua lapselleen, he kiinnittävät huomiota koulurakennukseen ja opettajien osaamiseen. Meidän kouluumme halutaan tulla”, hän kertoo.

Lisää kouluja ja koulutettuja opettajia kuitenkin tarvitaan. Iso osa kansainvälisesti jo luvatuista avustusrahoista Haitille eivät ole vielä saavuttaneet saarivaltiota.

Teksti: Eriikka Käyhkö