Vichet Un ja Theary Chhoeun aloittavat ensi syksynä täysipäiväiset opon työt Wattamoemin yläkoulussa Battambangissa. He ovat mukana niiden kymmenen opettajan joukossa, jotka valikoituivat mukaan Kambodžan ensimmäiseen opinto-ohjaajien koulutukseen.

Opon ammatti on Kambodžassa uusi, joten siihen johtava koulutus oli suunniteltava alusta lähtien.

Suunnittelusta vastannut Opettajat ilman rajoja -verkoston asiantuntija Kyösti Timonen oli odotuksissaan varovainen. Opettajien lisäksi koulutukseen haluttiin nimittäin mukaan myös opetusministeriön ja aluehallinnon virkamiehiä.

”Virkamiehet ensin vähän vastustelivat uutta rooliaan, mutta olivat loppujen lopuksi melkeinpä ryhmän innokkaimpia. Periaatteena on, että kaikki ovat koulutuksessa tasavertaisia osallistujia. Tästä syystä olimme myös kaikki, sekä ohjaajat että oppilaat, koko kolmipäiväisen koulutuksen avojaloin”, Timonen kertoo.

Hierarkkiseen ja ylhäältä johdettuun järjestelmään tottuneille kambodžalaisille vapaamuotoinen, ilman luennointia ja pöytien takana istumista tapahtuva ryhmässä oppiminen oli uutta. Pienestä alkuhämmennyksestä huolimatta koulutus sujui Timosen mukaan mainioissa tunnelmissa.

”Ainoat negatiiviset palautteet saimme intensiivijakson pituudesta, kolme päivää oli kuulemma liian lyhyt. Ja ruoasta, mutta siihen emme valitettavasti voineet vaikuttaa”, Timonen nauraa.

Opettajan työtä ei arvosteta

Wattamoemin yläkoulussa englannin opettajana toiminut Vichet Un on uuden työn tarjoamista mahdollisuuksista selvästi innoissaan. Taustalla tuntuu kuitenkin olevan huoli siitä, mitä tapahtuu seitsemän kuukautta kestävän koulutusjakson jälkeen.

”Vaikka opettajan ammattia pidetään meillä huonona valintana, halusin lapsesta saakka opettajaksi. Toivottavasti voin jatkossa tehdä opon työtä kokopäiväisesti ja saada siitä myös kunnollisen korvauksen.”

Kambodžan koulutusjärjestelmän keskeisimpiä ongelmia on opettajan työn arvostuksen puute ja huono palkkaus. Viikoittainen työaika on myös suhteellisen lyhyt, keskimäärin 15-17 tuntia, joten käytännössä lähes kaikilla opettajilla on toinenkin palkkatyö. Monet opettajat saavat lisätuloja myös oppilaille antamastaan ylimääräisestä opetuksesta, vaikka opetus periaatteessa on maksutonta.

Tämä on lisännyt oppilaiden epätasa-arvoa maassa, jossa köyhimmät muutenkin helposti putoavat koulutuksen kelkasta.

Buddhalaismunkkien opissa omaa kielitaitoaan kartuttanut Vichet on myös antanut kouluopetuksen ohessa englannin opetusta yksityisesti. ”Yksityistunteja antamalla olen ansainnut paremmin kuin opettajana. Olen silti halunnut jatkaa opettamista koulussa. Opettajan työ on tärkeää ja vaikka palkka on huono, on tulevaisuus kuitenkin turvattu.”

Nyt koulutettavien opinto-ohjaajien työ on kokopäiväistä, ja intensiivijaksojen välissä tulevat opot opettelevat uutta työtään ohjatusti omissa kouluissaan. Opo-opiskelijoiden saama korvaus on suhteutettu työn määrään – koulutettavat saavat noin 210 euroa kuukaudessa, kun kambodžalaisen opettajan keskimääräinen kuukausipalkka on noin 130 euroa.

”Sinusta ei tule yhtikäs mitään”

Vichetin tulevana opo-kollegana Wattamoemin koulussa toimiva Theary Chhoeun sanoo olevansa onnellinen että tuli valituksi koulutukseen.

”Olen oppinut paljon uutta jo nyt, ja haluan päästä jakamaan oppimaani omille oppilailleni. Yksi tärkeimmistä asioista on ollut ymmärtää, mitä oppilaan ohjaus tarkoittaa, että se on eri asia kuin ammatinvalinta”, Theary sanoo.

Kyösti Timonen ymmärtää ohjauksen merkityksen paitsi pitkän ammatillisen uran, myös omakohtaisen kokemuksen kautta.

”Ammatinvalintapsykologi totesi minulle aikanaan, että kuulun siihen seitsemään prosenttiin oppilaista, joista ei tule yhtikäs mitään. Herkässä iässä se tuntui totta kai pahalta. Hetkellisen harhailun jälkeen päädyin puolivahingossa luokanopettajakoulutuksen pääsykokeisiin, ja sitä kautta sitten opokoulutukseen. Sillä tiellä ollaan”, omaan uravalintaansa tyytyväinen Timonen tuumaa.

Helmikuun lopussa Kambodžasta kotiin palaavalla Kyösti Timosella on vastaus myös Vichetin huoleen. ”Mikäli koulutus jatkuu samassa hengessä kuin se alkoi, en epäile etteivätkö sille asetetut tavoitteet toteudu. Tärkeintä tietenkin on, että opojen koulutuksesta ja työskentelystä kouluissa tulee pysyvää.” Alustavan suunnitelman mukaan jokaisessa Kambodžan noin 1800 yläkoulussa ja lukiossa on oma opinto-ohjaaja vuoteen 2020 mennessä.

Tekemistä siis riittää.

Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa opinto-ohjaajakoulutuksen yhdessä Kambodžan opetusministeriön ja Opettajat ilman rajoja -verkoston asiantuntijoiden kanssa. Lue lisää: www.opettajatilmanrajoja.fi

Teksti ja kuvat: Ursula Aaltonen