Ebola-tilanne Länsi-Afrikassa vaikeutui nopeasti

Vielä keväällä Ebola-epidemiaa ei otettu aivan todesta Liberian pääkaupungissa Monroviassa. Radiossa soinut ”Ebola in Town” -hitti oli lähinnä hauska tanssikappale. Nyt koulut on suljettu. Jalkapallo-ottelut ja muut julkiset tilaisuudet on kielletty. Liberia ja naapurimaa Sierra Leone ovat julistaneet kansallisen hätätilan, Guinea sulki jo rajansa.

”Liberian hallitus on määrännyt suurimman osan ministeriöiden ja virastojen työntekijöistä jäämään kotiin ainakin kuun loppuun asti”, kertoo Liberiassa työskentelevä Kirkon Ulkomaanavun ohjelmakoordinaattori Jussi Laurikainen.

Kukaan ei voi sanoa, etteivätkö viranomaiset ottaisi nyt Ebola-epidemiaa vakavasti.  Hallitukset pyrkivät eristämään pahimmat Ebola-alueet ja rajoittamaan ihmisten liikkumista viruksen leviämisen estämiseksi.

”Toistaiseksi eristystoimet, kuten tiesulut ovat kuitenkin olleet rajoitettuja”, sanoo Laurikainen.

Sierra Leonen ja Liberian presidentit päättivät myös olla matkustamatta viime viikolla presidentti Obaman Afrikka-kokoukseen Washingtonissa. Sekin oli merkki siitä, että kansallinen kriisi otetaan vihdoin todella vakavasti.

Syrjäseutujen virus löysi kaupunkiin

Länsi-Afrikassa leviävä Ebola-epidemia on laajempi kuin koskaan aiemmin. Elokuun yhdeksänteen päivään mennessä Guinea, Liberia ja Sierra Leone olivat raportoineet 1 848 varmistettua tapausta. Tautiin menehtyneitä on 1 013. Maailman terveysjärjestö WHO julisti viime perjantaina Ebolan kansainväliseksi terveysuhaksi.

Myös tavalliset länsiafrikkalaiset ovat huomanneet, että tauti on tappavan totta.  Liberian ja Sierra Leonen pääkaupungit Monrovia ja Freetown ovat tavanomaista hiljaisempia.

Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun epidemia on levinnyt suuriin kaupunkeihin.

”Normaaleja aamu- ja iltapäiväruuhkia ei ole. Ravintoloissa on hyvin hiljaista. Monet ovat päättäneet pitää perheensä kokonaan sisätiloissa”, kertoo Jussi Laurikainen Monroviasta.

”Mikään aavekaupunki Monrovia ei kuitenkaan ole. Ihmiset kulkevat kaduilla asioitaan hoitamassa, ja lapset jatkavat leikkejään. Kaupat ja liikkeet ovat normaalisti auki, mutta hallituksen määräyksen mukaisesti jokaisen eteen on nyt sijoitettu hanallinen vesikanisteri. Kädet on pestävä saippua-kloorivedellä ennen sisään astumista”, Laurikainen kuvaa kaupungin arkea.

Radio ja kyläkokoukset levittävät tietoa

Tiedon levittäminen ymmärrettävässä muodossa on ensimmäinen ja tärkein puolustusmuuri Ebolan leviämisen estämisessä.  Liberiassa muuri pystytettiin liian myöhään ja se jäi liian matalaksi.

”Radioissa soi lukuisia erilaisia Ebola-kappaleita, joiden sekaan miksataan poliittisten johtajien ja mielipidevaikuttajien viestejä Ebolasta”, kertoo Laurikainen.

Toinen keskeinen tiedotuskanava Ebolasta kertomiseen ovat kyläkokoukset. Syrjäisimmillä seuduilla, joissa koulutustaso on olematon ja uskomukset sekä perinteet vahvoja, on tiedon levittäminen ja asenteiden muuttaminen kuitenkin vaikeaa.

”Viranomaisten valistustyössä usein käyttämä Ebola tappaa, eikä hoitokeinoa ole -linja ei myöskään asiantuntijoiden mukaan ole ollut paras mahdollinen. Tieto siitä, ettei mitään parannuskeinoa ole, ei kannusta hakeutumaan hoitoon tai ilmoittamaan tapauksista. Miksi edes vaivautua, ovat jotkut voineet ajatella”, Laurikainen pohtii.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kuolleisuusprosentti ei ole niin hurja kuin aiemmissa epidemioissa, joissa se on ollut 90 prosentin luokkaa. Viimeisimpien WHO:n arvioiden mukaan Länsi-Afrikassa sairastuneista noin 55 prosenttia on menehtynyt.

”Menehtyneistä kolme neljäsosaa on naisia, koska sairaanhoitajat, jotka usein saavat tartunnan, ovat yleensä naisia. Myös perheissä naiset hoivaavat sairaita ja pesevät kuolleet. Siksi he ovat erityisen alttiita tartunnalle.”

Ruohonjuuritason työ jatkuu

Kirkon Ulkomaanavun työ Liberiassa ja Sierra Leonessa keskittyy toimeentulon kehittämiseen ja ammattikoulutukseen.

”Selvitämme parhaillaan Ebola-tilanteen vaikutusta hankkeisiimme. Esimerkiksi Sierra Leonessa neljä tukemaamme ammattikoulua on toistaiseksi suljettu hallituksen määräyksestä, eikä vielä ole tietoa siitä, koska ne voidaan avata uudelleen”, Jussi Laurikainen kertoo.

Maarajojen sulkeminen vaikeuttaa myös kanalahankkeiden toimintaa, kun kananrehun saatavuus heikkenee.

”Terveysvalistus ei kuulu Ulkomaanavun perustoimintaan, mutta esimerkiksi Sierra Leonessa tukemiemme ammattikoulujen opistosuunnitelmissa on terveysvalistusta. Nyt selvitämme kumppanijärjestöjemme halua ja kykyä tehdä valistustyötä”, kertoo Laurikainen.

”Ebola-valistus on yleensä parasta yhdistää olemassa olevaan toimintaan, jossa rakenteet ovat olemassa. Ulkomaanavun kumppanit toimivat juuri tällä tärkeällä paikallis- ja ruohonjuuritasolla.”

Niin valistustyötä tekevät viranomaiset kuin muutamat järjestöjen työntekijät ovat kohdanneet paikallisten vihamielisyyttä, joissain tapauksissa jopa väkivaltaa.

”Monet ihmiset ovat epävarmoja ja ehkä peloissaankin. Pitkälliset sisäiset konfliktit Liberiassa ja Sierra Leonessa päättyivät vasta kymmenen vuotta sitten. Ihmiset joutuivat kokemaan suunnattomia kärsimyksiä ja oppivat myös selviytymään. Ebola on kuitenkin aiheuttanut täysin uuden ja erilaisen tilanteen, jota on vaikeampi ymmärtää ja hahmottaa”, Laurikainen toteaa.

Epidemia jatkunee vielä kuukausia

Hallitusten toimet alkavat kuitenkin pikku hiljaa vaikuttaa, ja samalla kansainvälistä apua saadaan maahan enemmän. Myös monet järjestöt tekevät valistustyötä.

”Tartuntojen ja kuolleiden määrät todennäköisesti nousevat vielä, kun mahdollisten tartunnan saaneiden jäljittäminen tehostuu”, Jussi Laurikainen arvioi.

”Ihmiset tosin liikkuvat paljon, eivätkä kaikki edes halua antaa tietoa peläten seurauksia, kuten läheisten laittamista eristyksiin.”

Kaikki tähänastiset Ebola-epidemiat Afrikassa on saatu kuriin, mutta ne ovat rajoittuneet syrjäisille alueille. Nyt epidemia on levinnyt kolmen maan alueelle ja ensimmäistä kertaa pääkaupunkeihin.

Koulut on suljettu toistaiseksi, ja lukukauden alku siirtyy.

Toukokuusta loka-marraskuuhun kestävä sadekausi lisää malaria- ja lavantautitapauksia. Näiden oireet ovat samanlaisia kuin Ebolan ensimmäiset oireet, ja heikko terveydenhoitojärjestelmä rasittuu entisestään. Myös Liberian surkea tieverkosto vaikeuttaa viranomaisten työtä. Rankkojen sateiden aikana tiet huononevat ja heikot tietoliikenneyhteydet takkuilevat usein.

”Paikallisia huolettaa etenkin hintojen nousu, jos perushyödykkeiden kuten riisin, kassavajauhon tai palmuöljyn hinnat räjähtävät nousuun. Hinnat ovat jo nousseet, mutta eivät toistaiseksi dramaattisesti.  Jos hinnat lähtevät nousemaan, ei levottomuuksien mahdollisuutta voi sulkea pois”, arvioi Laurikainen.

”Parhaassakin tapauksessa menee vielä kuukausia, ennen kuin tilanteen voidaan julistaa olevan ohi.”

Teksti: Minna Elo

Ulkomaanavun ohjelmakoordinaattori Jussi Laurikainen Monrovian toimistosta siirtyi viikonloppuna työskentelemään Ghanan pääkaupunkiin Accraan. Monroviassa työskennellyt humanitaarisen avun koordinaattori työskentelee toistaiseksi Pariisissa. Tähän ratkaisuun päädyttiin huomioiden terveyspalveluiden huomattava heikentyminen sekä mahdollisuus, että maasta poispääsy heikkenee, jos lentoyhtiöt lopettavat lennot.

Ulkomaanavun Länsi-Afrikan toimisto perustettiin vuonna 2008. Jo sitä ennen tuimme Luterilaisen maailmanliiton työtä Liberiassa.

Lue myös

Ebolasta tuli uskon asia Liberiassa 11.7.2014